Toteutuneita haaveita

Joskus luin jostain "näin kirjoitat blogia"-ohjeista ettei ikinä saa pahoitella sitä, ettei ole kirjoittanut pitkään aikaan tai ainakaan selitellä, että miksi näin on. Ohjeet oli minusta muutenkin todella typerät, etten aio totella niitä tässäkään asiassa.
Illat on olleet hirveän kiireisiä, on pitänyt piirrellä kouluun tai sitten on pitänyt lähteä ulos kävelemään, koska se on nyt niin kamalan kivaa, kun on pimeää ja vähän viileää.

Jos mennään sitten taas kirppislöytöihin :D Mulla on ilmeisesti taas putki päällä parempien löytöjen suhteen ja olen löytänyt muutaman pitkään haluamani asian ja asioita, joita en tiennyt haluavani, mutta tulin niistä tosi iloiseksi. Ja yhden löydön, joka on ehkä tämän vuoden mahtavin löytö, sellainen, mitä on melkein maanisesti etsitty ja kaivettu kaikki kasat, missä sellaisia voisi olla ja melkein luovuttu jo toivosta.

Pellelaukkua ehdin hypistellä jo monta kertaa, mutta siitä puuttui hinta kokonaan ja joka kerta harmitti. Sitten siihen ilmestyi euron hintalappu ja se lähti mukaan. Kirppitäti (joka on aiemmin mainitun Kirppissedän vaimo) sanoi kassalla itsekin melkein ostaneensa laukun, kun on se niin hieno ja olevansa iloinen, kun tietää sen nyt päätyvän hyvään kotiin :D Kaipaisin siihen vähän pidempää hihnaa, niin sen saisi kunnolla käyttöön, mutta en ole vielä ehtinyt etsimään sopivaa.
Aikaisemmin keräsin enemmänkin pöllöjä, mutta nykyään harvemmin sattuu eteen sellaisia, jotka miellyttäisi silmää. Tämä söpöläinen oli samassa pussissa noiden kahden kanssa (pussi maksoi 0,5e) ja se ei olekaan mikään tavallinen pöllö vaan pöllöpilli! Hirveen nätti ääni siitä ei lähde, eli en ole kertonut lapsille, että sitä voi soittaa :D

Pupukangas löytyi Fidalta ja luulin ostaneeni kaksi verhoa, kunnes kotona katsoin vähän tarkemmin ja huomasin niiden olevankin vauvan pussilakana ja aluslakana. Mikä toisaalta oli ihan hyvä juttu, koska enemmän kangasta ja nyt mä saan ne ehkä varmemmin silputtua kuin verhot, joita mä olisin ehkä voinut kuvitella käyttäväni, mutta en kuitenkaan olisi saanut ikkunaan asti.
Mä himoitsen aina kaikkia mahdollisia lampun raatoja kirppiksiltä, mutta yleensä olen niitä ostamatta, jos en keksi niille käyttöä. Tästä ajattelin tehdä korin, kunhan saan päätettyä mitä tekniikkaa käytän, koska ideoita on taas useampi kuin yksi.

Joulukin on ihan kohta! Aluksi mua ärsytti kaikki joulukama kirppiksellä, mutta ei enää. Vännin seinäkangas löytyi Riihimäeltä, kuten ompputarjotinkin. Vänni maksoi kaksi euroa ja tarjotin euron. Vännin kankaita voisi kyllä tulla useamminkin vastaan, kaksi multa löytyi jo, yksi kesäinen ja yksi jouluinen.
Pari päivää myöhemmin liina ja omppupurkki löytyivät kotikaupungista yhteensä eurolla. Bühlerin liinat ovat ehdottomasti suosikkejani, muutama löytyy jo ennestään kaapistaan ja lisääkin voisi löytyä.

Lisäksi sain jo yhden joululahjankin! Yhtenä aamuna oli just sen verran aikaa, että ehti piipahtaa kierrätyksessä (ihanaa, että se aukeaa jo kasilta!) ja löysin sielä kauniin uunivuuan. Sisällä siinä on jotain jälkeä, että en taida uskaltaa käyttää sitä kuin tarjoiluun. Se olisi maksanut euron, mutta kassalla setä oli sitä mieltä, että hän antaa sen mulle joululahjaksi.
Arabian kupit löytyivät tänne juuri avatulta Aarreaitta kirppikseltä kahdella eurolla ja ovat ihan ehjiä, seuraavalla kirppiksellä niistä oiskin saanut maksaa jo kympin kappaleelta :D Uusi kirppis on tässä muutamalla käyntikerralla osoittautunut aika hyväksi, se on tilava ja valoisa ja ihmiset ovat löytäneet sen tosi nopeasti, tyhjiä pöytiä ei ole hirveästi vaikka ei ole ollut edes kuukautta auki vielä.

Eero Rislakin lara-kulho löytyi myös tuolta uudelta kirppikseltä. Ihastuin kauniin hohtavan violettiin kippoon ja mietin, että ei tää voi olla hirveän vanha, kun väri on tuollainen, vaikka muuten se onkin aika painava. Hintaa kipolla oli kolme euroa, että ajattelin, et ihan sama vaikka ois Tiimaria, niin kyllä sen voi siitä maksaa, kun se sopii täydellisesti meidän olkkariin. Autossa se oli vielä hohtavan violetti ja sitten kotona se ei enää ollutkaan violetti vaan siniharmaa. Tässä kävi just niin kuin ajattelin, että onnistun ostamaan ensimmäisen neodyymin värisen esineeni ihan vahingossa, vaikka olen sellaista halunnut jo vaikka kuinka pitkään :D Hieman kyllä harmittaa, etten mä saa tästä mitenkään kotona esiin sitä väriä, mikä siinä oli kirpparilla, koska se oli ehkä kaunein violetin sävy minkä oon ikinä nähnyt enkä mä välttämättä halua pitää tätä koko aikaa autossakaan :D
Alla näkyvä kangas on verho, muistaakseni Finlaysonin valmistama.

Arcopalin leijonamukista tuli mun uusi kahvikuppi, se on aivan täydellisen kokoinen (ja kuvassakin likainen, kun se joutui suoraan käytöstä kuvattavaksi). Granitin pieniä kippoja löysin ensin yhden ja viikon päästä kaksi lisää. Jännää, että niitä sattui eteen useita lyhyellä ajalla, koska en ole ennen nähnyt ainuttakaan tuollaista.
Fineliä on löytynyt taas kiitettävästi. Punainen kulho maksoi kaksi euroa ja sininen kulho kolme euroa. Sinistä olin jo pitkään katsellut, mutta nyt sen hinta oli tippunut, niin raaskin ostaa sen. Kulhoja alkaa olla jo aikamoinen määrä, mutta tosin meillä käytetään niitä päivittäin ja joskus ne ovat jopa loppuneet kesken.
Sydänmuki mulla oli ennestään, mutta koska näitä ei oikeastaan kirppiksillä tule vastaan, niin ostin tämän raukan, vaikka se maksoikin seitsemän euroa.

Primavera pannu on ihan karseessa kunnossa. Toinen puoli on sentään vähän siistimpi ja pohja on melkein läpi ruostunut ja silti maksoin siitä neljä euroa. Sain mä sen keittiöön aseteltua keltaisen primaveran viereen niin, että rikot jäävät aika kadoksiin. Tästä pannusta olen myös haaveillut jo pidemmän aikaa, vielä kun saisi vihreän primaveran. Se voisi olla vauvapannu, vaikka kaikki muut mun pannut onkin litrasia.
Häiriintynyt apinamuki maksoi euron enkä mä osannut päättää, että onko se söpö vai pelottava.

Tämä on myös yksi toteutunut haave. Vanha rullaverho. Eihän se ihan just natsaa mihinkään meidän ikkunaan eikä meillä ole sille edes tarvetta, koska meillä on sälekaihtimet. Tämähän on aivan mahtavaa materiaalia, että jos raaskisin pilkkoa tämän, saisi tukevia koreja esimerkiksi, mutta en mä ole ihan varma, että uskallanko mä rikkoa tätä. Voisihan tämän laittaa ihan vaan seinäkankaaksi, mutta toistaiseksi meillä ei taida olla yhtään tälle sopivaa seinää tyhjänä.
Ruskeaa lastenkangasta oon joskus ennenkin ihastellut kirppiksellä, mutta jättänyt ostamatta ja harmitti. Nyt löytyi palanen kahdella eurolla. Viime aikoina on muutenkin näkynyt (ja tarttunut mukaan) paljon vanhoja lastenkankaita, hirveästi muita ole tullut ostettuakaan.

Ja sitten vielä se löytö, mikä on kaikkein paras ikinä. Mä olin ollut sinä aamuna ja edellisenä päivänäkin ihan hirveen huonolla tuulella, mutta ajattelin silti lähteä Riihimäellä katsomaan, et löytyiskö sieltä mitään kivaa. Kaksi ekaa kirppistä meni vielä naama mutrulla, mutta kolmannelta poistuessa tuli oltua aika onnellinen eikä voinut enää millään murjottaa.
Mä olen halunnut näitä jo noin 18 vuotta ja viimeiset pari vuotta mä olen yrittänyt kaivaa kaikki tyttöjen lelut kirppiksillä läpi, jos nämä tulisivat vastaan. Matkalla riksuunkin mietin, et entä jos tänään ja mietin, et niinhän sitä vois luulla, että ei niitä taida ikinä löytyä kirppiksiltä, kun miksi kukaan luopuisi niistä.

Mä en ikinä lapsena saanut Spice Girls barbia, mutta nyt mulla on kaksi! Ja nää on oikeasti paljon hienompia kuin tavalliset barbit. Näillä on nivellys mahan yläpuolella ja paljon yksityiskohtia, kuten tatuointeja ja ovatpa nämä vähän pidempiä kuin tavalliset barbit. Ihan nämä eivät olleet ilmaisia, Mel B maksoi kuusi euroa ja Geri jostain syystä enemmän eli kymmenen euroa. Mutta niin kauan mä olen näitä etsinyt, että en olettanutkaan niitä välttämättä saavani ihan pikkurahalla ja olisin ehkä vähän enemmän vielä suostunut maksaamaankin. On ne niin ihanat <3 (Ja onneksi multa puuttuu vielä kolme näistä, että en jää ihan ilman etsintäkohdetta :D )

Pilviä ja hopeinen nainen

Kehitin tässä teoriaa siitä, että kuinka löytöjen määrä vähenee, kun käy kirppiksillä vähemmän. Onhan se tietysti niinkin, mutta mä syytän silti syksyä. Toissaviikolla oli syysloma ja silloin kierrettiin kirppiksiä Lahdessa ja Varkaudessa. Enkä mä löytänyt mitään. Yhden täkin melkein ostin, mutta pidin pintani ja tunsin suurta riemua siitä, etten sortunut (ja sitten seuraavana päivänä ostin täkin täältä Hämeenlinnasta, hups!)

Täkkipino alkaa tosiaan olla jo aika valtava eikä kuvassa edes näy tai ole kaikki täkit. Päällimmäinen täkki on siis uusi, ihanan muhkea ja maksoi taas sen vitosen, minkä mä yleensä täkeistä olenkin maksanut.

Kellokokoelma sen sijaan taas kasvaa hitaasti. Kuparinen kello on siis uusi. Se ei uskottavasti ole kovin vanha, koska valmistusmaana lukee Saksa, mutta kivasti se on kulunut ja sopii joukkoon.

Mä en ole ihan hirveästi tykännyt noista pullukkapannuista, mutta tätä mä en voinut vastustaa. Mä en tiedä kuinka hyvin se kuvasta selviää, mutta se on ihan mini, mahtuu kämmenelle ja sisään mahtuu neljä desiä. Maksoi se jopa vitosen, mutta hirveen pitkään en harkinnut, että tarviinko mä oikeasti näin pientä ja söpöä pannua. Kupit ja tarjotin löytyivät taas ihan pikkurahalla, yhteensä niihin meni 60 senttiä :D
Alla näkyvä kangas on parin euron pöytäliina, jolle ei tietenkään ole sopivaa pöytää. Hametta siitä suunnittelin, kunhan saan ompelupinoa vähän pienemmäksi.

Lasinaluskokoelma ja muovieläimetkin ovat päässeet lisääntymään. GWS:n kolme alusta maksoi euron verran ja päätyivät laatikkoon odottamaan, että löydän lisää alusia ja voin laittaa niitä seinälle.
Muovieläimet tulivat nettikirppiksen kautta. En edes muista koska olisin ostanut fb:n kautta jotain, mutta nyt löytyi sopivaan hintaan hyväkuntoisia kavereita.

Edellisessä päivityksessä oli yksinäinen pilvikuppi ja nyt niitä on näin paljon! Tämä oli todellinen oikeaan aikaan oikeassa paikassa tapaus. Kiertelin kirppistä ja siinä pöytää täytettiin, yhdessä laatikossa näkyi hirveä kasa näitä kuppeja, mutta niissä ei ollut hintaa. Hetken aikaa odottelin, että niihin tulisi hinta, mutta sitten kun siinä vaan kesti, niin kävin kysymässä. Kuusi kuppia, kuusi tassia, kuusi pullalautasta, kermakko ja tarjoilulautanen. Kymmenen euroa!
Tarjoilulautasessa on vikaa ja yhdessä kupissa, mutta muuten kunto on loistava. Mies tosin jo onnistui hajoittamaan yhden kupin, onneks juuri sen viallisen. Vika oli kyllä osaksi minunkin, olin laittanut ne vähän huonoon paikkaan. Uskomaton tuuri, mä olisin ollut valmis maksamaan kympin jo pelkästään noista pullalautasista ja sen mä olisinkin neuvotellut ja tingannut, jos myyjä olisi pyytänyt paljon enemmän. Ehdin jo säikähtää, että nyt se pyytää monta kymppiä ja käteinen loppuu, kun sanoi myyvänsä kahden kuppiparin hinnalla ja mä oon tottunut, että kuppipari on enemmän kuin vitosen.

Tämä ei esineenä ole vanha, kuten mun ostokset yleensä, mutta rakkautta ensisilmäyksellä. Mä olen haaveillut jonkunlaisesta mallinukesta pitkään ja sitten melkein menin tämän ohi. Se oli pöydällä jotenkin niin korkea, etten ensin rekisteröinyt sitä näkökenttääni. Mun uusi nainen maksoi vitosen. Jalassa sillä on tuollainen tyhmä tuotemerkkitarra, mutta ehkä mä liimaan siihen päälle paljetteja tai glitteriä.

Olin ajatellut naista tuon keltaisen lipaston päälle, koska se on ollut kovin tyhjä, mutta mies sai idean, että ehdottomasti seinälle. Ja siinä oli sille juuri sopiva kolo ja kyllä mäkin myönnän, että se näyttää tyylikkäämmältä siinä kuin pöydällä eikä ole riskiä, että kissa tai lapset kaataa sen ja se menee rikki. Jos tää sama ois jossain hienossa ja tyylikkäässä mustavalkoisessa kodissa, jossa ois kalliinnäköinen sisustus, niin sehän menis ihan hienosta ja kalliista desing/taide-esineestä, mutta meillä sitä ei tietenkään kukaan usko sellaiseksi :D

Viikonlopun löytöjä

Aikaisemmin jo lupailin perjantain löytöjä, mutta tulipa niitä kivoja löytöjä vastaan lauantainakin. Löytöjen lisäksi on tullut ostettua myös kaikkea arkisempaa ja tarpeellista tavaraa, kuten resoreita, uudet kengät ja neuleita. Kaikki tarpeeseen ja pitkään kaivattuja.

Ja taas uusi täkki. Mä en ainakaan vielä suostu myöntämään, että mulla on ongelma täkkien kanssa, mutta toivon, että jos seuraavaksi tulisi vastaan ne muutama tietty täkki, joita himoitsen ja sitten alkaisin löytämään jotain muuta :D Tämä uusi on ehkä yksi kauneimmista jonka olen nähnyt ja maksoi vain kolme euroa.

Pikkuvikaista Arabiaa tarttui taas mukaan, kupit maksoivat 1,50 euroa kappaleelta. Lehtikuvioinen on tosin täysin ehjä, mutta pilvessä ja isokukassa on pieniä vikoja. Hyllyssä ovat silti kauniit. Hieman nauratti, kun törmäsin kuvaan noin vuoden takaa, missä näkyy mun silloinen mukikokoelma, kun keksin silloin, miten ne saa viimeinkin esille. Hieman on saattanut kokoelma siitä kasvaa, kun silloin kuppeja oli noin kymmenen ja nyt pelkkiä Arabian kuppeja on kolmisen kymmentä ja siihen vielä muut päälle.

Nämä emaliset löydöt olivat hauskat siitä, että kaikki mulla oli jo ennestään, mutta muissa väreissä. Kukkamuki sinisenä, voisula-astia ja omppumuki päinvastaisina väreinä. Mukit maksoivat 3e/kpl ja voisula-astiasta ei tarvinnut maksaa kuin euron verran. Mukit menevät roikkumaan seinälle ja voisula-astia päätyy käyttöön. Vaikken näillä ole vielä voita sulattanutkaan, niin kauhana ovat aivan loistavia, edellisellä samanlaisella on jo useat mehut tullut pullotettua.

Froteeta ja kangasta, yhteensä euron ja hyvin epämääräiset palaset. Menevät ompeluihin tietysti. Kalenteripyyhe on tosi kaunis. Tätä ennen mä olen yrittänyt olla ostamatta niitä, ettei tarvitse ostaa niitä kaikkia, mutta tiennyt kuitenkin, että kun se yksi tarpeeksi kaunis ja halpa tulee vastaan, niin siitä se sitten lähtee. Ja missään nimessä se ei ole turha, keittiöpyyhkeitä meillä on tosi vähän ja vihaan niistä suurinta osaa, kun ne ovat tylsiä ja kärsineitä, uusille on tosiaan tarvetta.

Arabian seinälautanen maksoi 50 senttiä ja päätyy keittiön seinän kokoelmaan. Jollain tavalla mua siinä eniten viehättää se, että se on hieman kulunut ja raukka. Kynttilänjalka tarttui mukaan ilmaiskorista.
Laattoja ostin yhteensä viisi eurolla ja ne ovat valtavia. Nää on taas niitä löytöjä, ettei mulla ole aavistustakaan, mitä mä niillä teen, mutta mun on aivan pakko saada ne. Lapun mukaan ovat peräisin 70-luvulta enkä sitä yhtään epäile. Voi niitä ainakin pannunalusena käyttää, jos en mitään muuta niistä keksi. Mulla on tosin haaveissa sellainen sekava laattaseinä, jossa olisi kaikkia erilaisia laattoja sekaisin, sit kun mulla olisi se omakotitalo, missä saisi toteuttaa kaikkia omituisia sisustusideoita. Eli ehkä se on vaan järkevää kerätä sitä varten edes jotain materiaalia jo ennestään, koska ei tuollaisia vanhoja laattoja kovin usein löydy eikä ainakaan halvalla.

Toivotaan, että mulla on ensi kerralla jotain muuta esiteltävää kuin taas uusi täkki.

Syyskuun viimeiset

Ulkona tuulee, mutta ei se suuri myrsky taida meille asti tulla. Mikä on vähän ikävää, koska mä tykkään ukkosesta ja myrskystä. Helppohan se on tietysti näin kaupungissa sanoa, kun täällä ei hirveästi ole riskiä sähköjen katkeamisesta ainakaan viikoiksi eikä muistakaan vahingoista suuresti. En mä tosin muista hirveästi pelänneeni silloinkaan kuin asui maalla.

Julkaistaan nyt kuvat syyskuun viimeisistä löydöistä, jotka ovat kyllä jo hetken olleet kuvattuna, mutta iltaisin kaikki aika on mennyt siihen, että opettelee kasveja latinaksi, kirjoittaa puiden leikkaamisesta ja ompelee joululahjoja. Sain jo melkein paniikin, että joulu on ihan kohta ja mä en oo vielä edes aloittanut. Nyt alan kuitenkin olla jo aika hyvällä mallilla tässä, että ei enää mitään huolta.

Kirppistuuri on taas ollut vähän katkolla, mutta tänään tein niin hyviä löytöjä taas, että eiköhän se tästä. Tämän päivän löydöt on vielä kuvaamatta, että niitä sitten seuraavalla kerralla.

Nämä täkit bongasin jo aiemmin ja sitten niissä ei ollut hintaa. Ne olivat kaikki omissa pusseissaan eikä ainoastakaan löytynyt lappua vaikka kuinka tongin. Onneksi kyseessä oli tuo lähin kirppis, niin viitsin mennä ruikuttaa kassalle, et mä haluun nää. Myyjälle yritettiin soittaa, mutta ei sitten silloin vastannut puhelimeen. Kirppissetä oli kuitenkin kysynyt multa jo, että mitä mä niistä maksaisin ja sanoin, että kympin yhteensä. Seuraavan kerran kun menin sitten kirppikselle, niin myyjä oli saatu kiinni ja Kirppissetä oli tingannut hinnan siihen kymppiin. Keltaiset on hyvässä kunnossa, mutta vihreä kaipaa molemmista päistä lyhennystä reikäisyyden takia.  Täkkejä alkaa olla jo aikamoinen pino, mutta jos meilllä täällä kämpässä tää kylmyys tästä vielä pahenee, niin tarvitsen uskottavasti talvella kaikki yöllä. Nyt oon nukkunut koko kesän jo kahdella täkillä ja tällä hetkellä kaksi täkkiä tuntuu olevan melkein liian vähän. (meiltä katkaistiin lämpö remontin takia jo huhtikuussa ja asunto viileni silloin hirveästi ja kylmänä kesänä se ei tuntunut suuremmin lämpiävän enää ollenkaan tai sit mä oon vaan hirvee vilukissa).

Punainen mekko on ihanan talvinen, hihat siitä jo lyhensin. Vaikka näin talvella voisikin pitää pitkähihaisia mekkoja, niin jostain syystä ne näyttää musta hölmöiltä, enkä osaa pitää niitä. Mieluummin lyhyet hihat ja neuletakki. Kangasta on taas kertynyt yhden pyöreän liinan ja parin palasen verran. Kaikki päätyvät ompeluksiin ja sininen kangas onkin jo osaksi käytetty.

Pikkuvikaista Arabiaa on taas päätynyt koriin (0,50e/kpl). Varsinkin nuo punaiset viehättää silmää erityisesti. Bambi maksoi muistaakseni 0,20e. Hiustupsu siltä puuttuu, mutta se on oikeastaan hyvä, koska en suuremmin tykkää niistä ylimääräisistä karvoista.

GWS:n tarjotin maksoi 4 euroa ja lähti mukaan oikeastaan sen takia, kun se oli niin hyväkuntoinen. Kuvio on vähän turhan yksinkertainen mun makuun, mutta kyllä tuo ihan kivalta näyttää muiden tarjottimien joukossa.
Ture Desingin Lotte on yksi mun suosikeistani. Kaunis norjalainen joku maksoi vaan euron. Se oli vielä trokarin pöydässä, joka on täynnä desinglasia ja Arabiaa hyvillä hinnoilla, mutta ilmeisesti tätä ei oltu arvostettu yhtään eikä pidetty sitä arvokkaampana. Olen kyllä ennenkin löytänyt siitä pöydästä jotain tosi halvalla. Kulhon funktio ei tosiaan ole mulle auennut, oisko lapussa lukenut että kauhanlepuuttaja, mutta minusta tuo on vähän iso sellaiseksi. Kaunis se on silti, kunhan löytäisi paikan täältä meiltä, seinälle sitä ei oikein meinaa saada ripustetuksi.

Tälläisiä löytöjä tällä kertaa. Kaikki on vähän tuollaisia ihan kivoja asioita ja tuntuu, että pitkään aikaan ei ole löytynyt mitään superlöytöä (paitsi mun jalkalamppu!), mutta ehkä sellaisenkin aika koittaa taas kohta.

Keittiö

Sain viimein keittiöön lisää kaivattua hyllytilaa ja siitä innostuneena ajattelin jakaa teille suuren määrän kuvia meidän keittiöstä (tarviiko kertoa erikseen, että se on mun suosikkihuone meillä kotona :D).

Appiukko rakensi ja maalasi hyllyt ja mies laittoi seinälle. Mun tehtävä oli täyttää hyllyt ja siirrellä tavaroita ympäriinsä ja kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Vieläkään en ole ihan täysin tyytyväinen esillä oleviin tavaroihin, mutta tyhjääkään en halunnut hirveästi jättää. Tilaa niissä on kuitenkin vielä, jos/kun löytyy lisää uusia aarteita. Seinälle jäi vielä tilaa ripustaa jotain, kunhan keksii että mitä. Kello sinne ainakin pitäisi tulla, kun nykyinen ei enää sovi sinne mihinkään järkevään kohtaan ja roikkuu nyt hölmösti verholistasta.

Tulevaisuudessa muovipurkit lähtee tuolta ylhäältä ja siellä olisi vain peltiä. Finelin kulhot oli alunperinkin suunniteltu tuolle hyllylly, mutta jotenkin ne näyttävät aivan liian tyylikkäiltä tuossa ja sotivat kokonaisuutta vastaan jotenkin.

Maustehylly löytyi vintiltä ja maalasin sen oranssiksi. Leivinjauhepurkki on täydellinen piilottamaan hammastikut, jotka omasta rasiastaan kaatuivat aina ja levisivät ympäri lattiaa. Ei enää, minä voitin tämän erän.

Tarjottimiin liimasin ripustusjutut (kuumaliimalla, niin ne irtoaa sitten nätisti, jos haluaa ne pois). Leijona meni tietysti vinoon enkä ole vielä muistanut korjata sitä.

 Tälläinen keittiö meillä tällä hetkellä,mutta enköhän mä kohta keksi sinne taas jotain uutta. Valkoiset kaapit ahdistaa edelleen, mutta eiköhän me joskus saada niille jotain tehtyä. Mies haluaisi myös maalata seinät, koska ne ovat kuulemma liian vaaleat. Tosin keittiössä on muuten niin paljon kaikkea värikästä, että itseä ei hirveästi haittaa tuo vaaleus vaikka ehkä hieman kirkkaampi keltainen voisikin olla tosi kiva.

Syyskuu

Koulua on nyt ollut kaksi viikkoa ja vielä ainakin se on jännää ja kiinnostavaa ja täynnä hyviä tyyppejä. Tähän mennessä tosin on enimmäkseen vaan tutustuttu ja leikitty eikä ole ollut yhtään raskasta, että ehkä tämä tästä muuttuu :D Meidän kampus on tosi kaunis, vanhimmat rakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja kaikkialla on paljon erilaisia kasveja (tosin alan kohta varmaan vihaamaan niitä, kun pitää opetella mitä ne ovat latinaksi). On kuitenkin tosi mukava taas tehdä jotain muuta kuin olla kotona ja alakin tuntuu omalta heti alkuun, vaikkei vielä tosiaan hirveästi olla tehty.

Ennakko-oletuksista huolimatta kirppiksillä on ehtinyt käymään melkein yhtä hyvin kuin ennenkin, ainakin paristi viikossa. Tässä parin viikon sisällä on myös käyty parilla pihakirpparilla, tosin niistä löytyi yhteensä vain yksi asia.

Pihakirppislöytö on siis Aarikan peltipurkki. Yritin kirppistapahtumasta ostaa isompiakin purkkeja toisesta pöydästä, mutta kymppi likaisesta ja ruosteisesta purkista oli aivan liikaa, varsinkin kun juuri oli ostanut priiman kolmella eurolla. Omppualusia mulla oli jo yksi ennestään ja niiden mukana tuli tyhmä kiiltävä alusta, jossa on joku linna tai muu kaiverrettuna. Pitää varmaan keksiä siihen jotain tuunausta tai käydä viskaamassa lahjoituksena jonnekin. Finelin pienet kulhot on niin käteviä ja kyllähän kaikki alle vitosen sellaiset tuntuu lähtevän mukaan. Vihreä maksoi neljä euroa ja hetken päästä löytyi punainen kolmella eurolla.

Päätin joku aika sitten, että vaihtaisin meidän laseja noihin vanhoihin Riihimäkeläisiin, kun ne ovat kestävämpiä kuin ohuet kuviolliset. Ja sitten niitä ei enää löytynyt mistään, ainakaan sellaisia jotka olisi minua miellyttänyt. Näitä laseja löytyi jo pari ennestään. Se on kyllä käsittämätöntä, että kun päättää alkaa ostamaan jotain, mitä on ennen nähnyt koko ajan kirppiksillä, niin ne katoaa jonnekin. Tällä hetkellä olen etsinyt pientä ruusukuvioista kuppia täsmätarpeeseen eikä sellaista löydy, tai jos olisi sopiva, niin sillä on tassi, se on kallis tai pitäisi ostaa kuusi samanlaista.

Arabian kupissa on pieni halkeama, mutta en ole ennen tälläistä nähnytkään, niin lähti se mukaan. Pari päivää ennen kupin löytymistä olin saanut keittiöön uuden hyllyn kupeille (esittelyä seuraa pian!) ja pitihän sinne saada uutta täytettä. Alla oleva kangas löytyi Fidasta ja päätyy tilkuiksi uuteen tilkkutäkkiprojektiin, kunhan sen saisi joskus aloitettua. 

Vihreä on verho, oranssikeltainen liina, millainen mulla on ollut jo, mutta olen silpunnut sen. Keltamustat on kaksi verhoa (Vallilaa?), joista ajattelin olkkariin kappaa, mutta ei ne sovikaan siihen, päätyvät varmaan toinen kiertoon ja toinen makkarin verhoksi. Vaaleanpunainen oli tosi halpa lakanakankaan pala, ehkä siitä voisi tyynyliinoja tehdä.

Tampellan verho päätyi heti makkarin ikkunaan. Ensin verhopari tuntui tosi kalliilta ja en olisi tarvinnyt kuin toisen. En silti voinut vastustaa tätä ja loppujen lopuksi kävi hyvin, pääsin toisesta verhosta heti eroon ja sain siitä vähän vahingossa enemmän kuin maksoin itse kahdesta verhosta yhteensä.

Vein kirppikselle hirveen kasan epäsopivia retromekkoja ja pääsinkin melkein kaikista eroon. Sehän on aivan pätevä syy ostaa kahdessa päivässä seitsemän uutta mekkoa kirppikseltä, joista kaksi päätyy käyttöön ilman korjaamista, yhtä pitää vähän suurentaa, kahta kaventaa ja parista lyhentää helmaa. Yksi päätyy varmaan saksien alle, koska oli kyllä malliltaan hyvin kaukana siitä mitä voin pitää, mutta kangas on kaunista.

Mä oon varmaan ennenkin maininnut, etten tarvitsisi Koldin purkkeja enää ja voisin hyvin olla ostamatta niitä. Mutta kun ei mulla ollut vielä yhtään vaaleanpunaista. Alla näkyvä pyöreä liinakin mulla itseasiassa oli jo ennestään, tosin leikattuna hameeksi, niin nyt on ehjäkin versio taas :D

Tämän päivän ostokset oli kaikki samasta pöydästä ja maksoivat kympin. Nyt on keittiöön uusi kappa, liina (Tampellan kangasta) ja uusi pussilakana. Ja kaksi isohkoa kangaspalaa, jotka molemmat kuiskaili mulle, että tee meistä mekko. Oranssi haluaisi olla maksimekko, vaikka mä kuinka oon sille yrittänyt sanoa, etten mä osaa käyttää sellaisia, mutta pitää ehkä opetella.

Kissakin on alkanut oppimaan kissojen tavoille eli olemaan aina tiellä :D Ja repimään vessapaperia ja varastamaan ruokaa ja jahtaamaan varpaita ja kaikkia kivoja kissojen juttuja, joihin omistajilta ei missään nimessä mene hermot.

Siivouspäivä

Tänään vietettiin siivouspäivää ja vanhemman mukulan kanssa kierrettiin mun käsittääkseni kaikki täällä olleet paikat. Joku saattoi keskustassa mennä ohi, kun ei sattunut silmään, mutta ehkä me ei menetetty mitään ja tavaroita löytyi ihan tarpeeksi kuitenkin.

Muksulla oli hammaskeijun tuomat kolikot ja sai muutamalla kolikolla vaikka kuinka monta lelua itselleen. Siivouspäivinä on kyllä leluja aina löytynyt, mutta omat löydöt ovat yleensä jääneet vähemmälle.

Ensimmäisestä paikasta löytyi oranssi aterinlaatikko ja kolme kappaletta kukallisia verhoja. Yhteensä näistä köyhtyi euron verran. Muutama seuraava paikka oli tyhjän kanssa. Torilla oli peräkonttikirppis, mikä oli musta vähän outoa, kun sitä kuitenkin mainostettiin siivouspäivän kartalla, mutta paikat olivat maksullisia. Aika paljon siellä olikin sellaisia myyjiä, jotka kiertävät tapahtumia työkseen. Vaikka torilla olikin paljon myyjiä, mukaan tarttui vain Arabian kuppi, joka ei edes maksanut mitään. Myyjällä oli ollut niitä useampi ja joku oli ostanut kaikki ehjät ja jättänyt viallisen ottamatta ja mä sain sen.

Keskustassa oli kävelykadulla paljon myyjiä, mutta enimmäkseen vaan "tavallista" tavaraa, vaatteita ja lasten juttuja eli mä en löytänyt mitään, muksu kyllä. Torilta suunnattiin lähelle mun entistä kotia ja se oli varmaan koko päivän paras paikka. Sieltä tarttui mukaan pyöreä liina ja kylmälaukku yhteensä 7 eurolla. Eihän siitä nyt ole kuin pari kuukautta, kun ostin sinisen samanlaisen kylmälaukun, mutta kyllä olisi jäänyt vaivaamaan, jos en olisi tätä ottanut mukaan, varsinkaan kun ei siitä pyydetty oikeastaan mitään. Myyjällä ois ollut myös paljon vanhaa Arabiaa ja Fineliä, eivät nekään ehkä ihan kaikkein kalleimpia olleet, mutta eivät mitään halpojakaan. Tinkiä olisi kuulemma saanut, mutta kyllä se aika kaukana oli, mitä mä olisin raaskinut maksaa. Mutta kivahan kauniita esineitä on aina katsella.

Parin hutipaikan jälkeen löytyi vielä vihreä verho ja pinkkikeltainen liina, josta maksoin enemmän kuin olin ajatellut, mutta se oli niin kaunis ja ehkä 8 euroa niistä yhteensä nyt ei ihan kamalasti ollut. Viimeisestä paikasta löytyi vielä Trivial Pursuit, jota en ymmärtänyt kuvata, mutta siinä kysytään pelkästään vaan ysäristä. Kerrankin ehkä sellaisia kysymyksiä, joihin mäkin voin jotain tietää. Paitsi on meillä Disney Trivial ja se on aivan liian helppo.

Ensi viikonlopuksi olisi vielä kolme kirppistapahtumaa, jos kaikkiin ehditään, kahteen ainakin ja sitten pitääkin varmaan alkaa taas odottamaan kevään pihakirppiksiä.