Joidenkin asioiden metsästäminen tuntuu loputtomalta, mutta on sitten hienointa ikinä, kun kaivattu asia löytyy. Meille on tarvittu uutta jalkalamppua olkkariin ainakin vuoden, ehkä jo parin verran. Eihän entisessä tietysti mitään vikaa ollut, muuta kuin että se ei sopinut meille. Mä olisin tässä välissä kelpuuttanut jo noin kymmenen lamppua, mutta mikään niistä ei kelvannut miehelle. Sen mielestä pitää olla pyöreät kuvut ja mikään muu ei käynyt. Pyöreäkupuisista pyydetään aina vaan niin hirveästi eikä niitä edes näy niin usein. Muutama yksilö on tullut vastaan, mutta yli viittäkymppiä ei viitsi maksaa lampusta, joka on väärän värinen.
Meidän piti mennä viime sunnuntaina huutokauppaan tähän lähelle. Siellä olisi ollut itse huutokauppakeisari ja siellä myytiin vanhan koulun kalusteita ja mm opetustauluja. Ei sitten menty, kun mies ei jaksanut herätä. Sen sijaan minä lähdin sitten kiertämään tämän kesän viimeistä parkkikirppistä.
Siellä myytiin punaista lamppua väärän mallisilla kuvuilla kympillä ja mietin, että olisin sen ostanut tilapäisratkaisuksi, koska se oli halpa ja musta kiva. Juttelin myyjällekin, että pyöreä me oikeasti haluttaisiin ja hän kertoi myyneensä hetki sitten keltaisen pyöreän 75 eurolla ja että ovat haluttua tavaraa.
Yritin sitten soittaa miehelle kuitenkin vielä mielipidettä lampusta ja kävelin kirppistä eteenpäin. Ja siinä se sitten oli. Keltainen pyöreä kupuinen lamppu.
Ihan se ei ollut ilmainen, mutta kuitenkin sen rajan alle, mitä olin ajatellut maksavani lampusta. Myyjä pyysi kolmeakymppiä ja sain siitä vielä kolme euroa tingittyä. Muutama naarmu siinä on, mutta muuten tosi siistikuntoinen lamppu ja lattialle tuleva jalalla painettava katkaisin on tosi kätevä. Mä oon edelleen ihan fiiliksissä kun nään lampun olkkarissa, kannatti odottaa sitä oikeaa.
Parkkikirppikseltä ei löytynyt muuta, tosin keskittyminenkin oli vähän huonoa lampun löytymisen jälkeen, kun halusin viedä sen vaan kotiin paikalleen. Mutta muuten kirppiksiltä on pari asiaa tarttunut mukaan.
Hieman kärsinyt ompputarjotin 2e ja Finelin kippo saman verran. Finel pääsi kissan vesikupiksi. Olen tässä yrittänyt etsiä kissalle kauniimpia ruoka-astioita, mutta sopivia ei ole sattunut eteen. Tämä on täydellinen vesikuppi, kun on sen verran painava, ettei sitä ihan heti potkaise liikkeelle ohikulkiessa. Entinen muovinen läikkyi aina pitkin lattioita.
Peltinen kukkapurkki maksoi 4 euroa ja on aika naarmuinen. On kuitenkin halvin tälläinen, mihin olen törmännyt, vaikka kyllä näitä aina välillä kirppiksillä näkee. Kahvia tässä on tietääkseni ennen myyty ja kaunishan se on. Vähän mulla on aina ollut ristiriitaiset ajatukset tätä purkkia kohtaan, jotenkin se on liian levoton tai joku siinä sattuu silmään.
Kukallinen Plastex maksoi kaksi euroa ja tälläistä en ole ennen nähnytkään. Muovipurkkeja alkaa olla jo aikamoinen määrä ja kun käyttöön niitä oikeastaan ostan, niin pikkuhiljaa alkaa olla vaikeuksia keksiä sisältöä niille, mutta ehkä tällekin purkille löytyy käyttöä.
Nyt alan toivomaan, että seuraavatkin asiat löydettävien listalta tulisi vastaan. Mä olen viime viikkoina pöyritellyt noin viittäkytä ruusullista kahvikuppia kirppiksillä ja kaikissa niissä on joku vika. Mä olen kehittänyt päässäni jonkun mahdottoman haavekuvan juuri oikeasta kupista ja mikään ei kelpaa mulle :D
torstai 17. syyskuuta 2015
perjantai 11. syyskuuta 2015
Keittiö
Sain viimein keittiöön lisää kaivattua hyllytilaa ja siitä innostuneena ajattelin jakaa teille suuren määrän kuvia meidän keittiöstä (tarviiko kertoa erikseen, että se on mun suosikkihuone meillä kotona :D).
Appiukko rakensi ja maalasi hyllyt ja mies laittoi seinälle. Mun tehtävä oli täyttää hyllyt ja siirrellä tavaroita ympäriinsä ja kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Vieläkään en ole ihan täysin tyytyväinen esillä oleviin tavaroihin, mutta tyhjääkään en halunnut hirveästi jättää. Tilaa niissä on kuitenkin vielä, jos/kun löytyy lisää uusia aarteita. Seinälle jäi vielä tilaa ripustaa jotain, kunhan keksii että mitä. Kello sinne ainakin pitäisi tulla, kun nykyinen ei enää sovi sinne mihinkään järkevään kohtaan ja roikkuu nyt hölmösti verholistasta.
Tulevaisuudessa muovipurkit lähtee tuolta ylhäältä ja siellä olisi vain peltiä. Finelin kulhot oli alunperinkin suunniteltu tuolle hyllylly, mutta jotenkin ne näyttävät aivan liian tyylikkäiltä tuossa ja sotivat kokonaisuutta vastaan jotenkin.
Maustehylly löytyi vintiltä ja maalasin sen oranssiksi. Leivinjauhepurkki on täydellinen piilottamaan hammastikut, jotka omasta rasiastaan kaatuivat aina ja levisivät ympäri lattiaa. Ei enää, minä voitin tämän erän.
Tarjottimiin liimasin ripustusjutut (kuumaliimalla, niin ne irtoaa sitten nätisti, jos haluaa ne pois). Leijona meni tietysti vinoon enkä ole vielä muistanut korjata sitä.
Tälläinen keittiö meillä tällä hetkellä,mutta enköhän mä kohta keksi sinne taas jotain uutta. Valkoiset kaapit ahdistaa edelleen, mutta eiköhän me joskus saada niille jotain tehtyä. Mies haluaisi myös maalata seinät, koska ne ovat kuulemma liian vaaleat. Tosin keittiössä on muuten niin paljon kaikkea värikästä, että itseä ei hirveästi haittaa tuo vaaleus vaikka ehkä hieman kirkkaampi keltainen voisikin olla tosi kiva.
Appiukko rakensi ja maalasi hyllyt ja mies laittoi seinälle. Mun tehtävä oli täyttää hyllyt ja siirrellä tavaroita ympäriinsä ja kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Vieläkään en ole ihan täysin tyytyväinen esillä oleviin tavaroihin, mutta tyhjääkään en halunnut hirveästi jättää. Tilaa niissä on kuitenkin vielä, jos/kun löytyy lisää uusia aarteita. Seinälle jäi vielä tilaa ripustaa jotain, kunhan keksii että mitä. Kello sinne ainakin pitäisi tulla, kun nykyinen ei enää sovi sinne mihinkään järkevään kohtaan ja roikkuu nyt hölmösti verholistasta.
Tulevaisuudessa muovipurkit lähtee tuolta ylhäältä ja siellä olisi vain peltiä. Finelin kulhot oli alunperinkin suunniteltu tuolle hyllylly, mutta jotenkin ne näyttävät aivan liian tyylikkäiltä tuossa ja sotivat kokonaisuutta vastaan jotenkin.
Maustehylly löytyi vintiltä ja maalasin sen oranssiksi. Leivinjauhepurkki on täydellinen piilottamaan hammastikut, jotka omasta rasiastaan kaatuivat aina ja levisivät ympäri lattiaa. Ei enää, minä voitin tämän erän.
Tarjottimiin liimasin ripustusjutut (kuumaliimalla, niin ne irtoaa sitten nätisti, jos haluaa ne pois). Leijona meni tietysti vinoon enkä ole vielä muistanut korjata sitä.
Tälläinen keittiö meillä tällä hetkellä,mutta enköhän mä kohta keksi sinne taas jotain uutta. Valkoiset kaapit ahdistaa edelleen, mutta eiköhän me joskus saada niille jotain tehtyä. Mies haluaisi myös maalata seinät, koska ne ovat kuulemma liian vaaleat. Tosin keittiössä on muuten niin paljon kaikkea värikästä, että itseä ei hirveästi haittaa tuo vaaleus vaikka ehkä hieman kirkkaampi keltainen voisikin olla tosi kiva.
Syyskuu
Koulua on nyt ollut kaksi viikkoa ja vielä ainakin se on jännää ja kiinnostavaa ja täynnä hyviä tyyppejä. Tähän mennessä tosin on enimmäkseen vaan tutustuttu ja leikitty eikä ole ollut yhtään raskasta, että ehkä tämä tästä muuttuu :D Meidän kampus on tosi kaunis, vanhimmat rakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja kaikkialla on paljon erilaisia kasveja (tosin alan kohta varmaan vihaamaan niitä, kun pitää opetella mitä ne ovat latinaksi). On kuitenkin tosi mukava taas tehdä jotain muuta kuin olla kotona ja alakin tuntuu omalta heti alkuun, vaikkei vielä tosiaan hirveästi olla tehty.
Ennakko-oletuksista huolimatta kirppiksillä on ehtinyt käymään melkein yhtä hyvin kuin ennenkin, ainakin paristi viikossa. Tässä parin viikon sisällä on myös käyty parilla pihakirpparilla, tosin niistä löytyi yhteensä vain yksi asia.
Pihakirppislöytö on siis Aarikan peltipurkki. Yritin kirppistapahtumasta ostaa isompiakin purkkeja toisesta pöydästä, mutta kymppi likaisesta ja ruosteisesta purkista oli aivan liikaa, varsinkin kun juuri oli ostanut priiman kolmella eurolla. Omppualusia mulla oli jo yksi ennestään ja niiden mukana tuli tyhmä kiiltävä alusta, jossa on joku linna tai muu kaiverrettuna. Pitää varmaan keksiä siihen jotain tuunausta tai käydä viskaamassa lahjoituksena jonnekin. Finelin pienet kulhot on niin käteviä ja kyllähän kaikki alle vitosen sellaiset tuntuu lähtevän mukaan. Vihreä maksoi neljä euroa ja hetken päästä löytyi punainen kolmella eurolla.
Vihreä on verho, oranssikeltainen liina, millainen mulla on ollut jo, mutta olen silpunnut sen. Keltamustat on kaksi verhoa (Vallilaa?), joista ajattelin olkkariin kappaa, mutta ei ne sovikaan siihen, päätyvät varmaan toinen kiertoon ja toinen makkarin verhoksi. Vaaleanpunainen oli tosi halpa lakanakankaan pala, ehkä siitä voisi tyynyliinoja tehdä.
Tampellan verho päätyi heti makkarin ikkunaan. Ensin verhopari tuntui tosi kalliilta ja en olisi tarvinnyt kuin toisen. En silti voinut vastustaa tätä ja loppujen lopuksi kävi hyvin, pääsin toisesta verhosta heti eroon ja sain siitä vähän vahingossa enemmän kuin maksoin itse kahdesta verhosta yhteensä.
Vein kirppikselle hirveen kasan epäsopivia retromekkoja ja pääsinkin melkein kaikista eroon. Sehän on aivan pätevä syy ostaa kahdessa päivässä seitsemän uutta mekkoa kirppikseltä, joista kaksi päätyy käyttöön ilman korjaamista, yhtä pitää vähän suurentaa, kahta kaventaa ja parista lyhentää helmaa. Yksi päätyy varmaan saksien alle, koska oli kyllä malliltaan hyvin kaukana siitä mitä voin pitää, mutta kangas on kaunista.
Mä oon varmaan ennenkin maininnut, etten tarvitsisi Koldin purkkeja enää ja voisin hyvin olla ostamatta niitä. Mutta kun ei mulla ollut vielä yhtään vaaleanpunaista. Alla näkyvä pyöreä liinakin mulla itseasiassa oli jo ennestään, tosin leikattuna hameeksi, niin nyt on ehjäkin versio taas :D
Tämän päivän ostokset oli kaikki samasta pöydästä ja maksoivat kympin. Nyt on keittiöön uusi kappa, liina (Tampellan kangasta) ja uusi pussilakana. Ja kaksi isohkoa kangaspalaa, jotka molemmat kuiskaili mulle, että tee meistä mekko. Oranssi haluaisi olla maksimekko, vaikka mä kuinka oon sille yrittänyt sanoa, etten mä osaa käyttää sellaisia, mutta pitää ehkä opetella.
Kissakin on alkanut oppimaan kissojen tavoille eli olemaan aina tiellä :D Ja repimään vessapaperia ja varastamaan ruokaa ja jahtaamaan varpaita ja kaikkia kivoja kissojen juttuja, joihin omistajilta ei missään nimessä mene hermot.
Ennakko-oletuksista huolimatta kirppiksillä on ehtinyt käymään melkein yhtä hyvin kuin ennenkin, ainakin paristi viikossa. Tässä parin viikon sisällä on myös käyty parilla pihakirpparilla, tosin niistä löytyi yhteensä vain yksi asia.
Pihakirppislöytö on siis Aarikan peltipurkki. Yritin kirppistapahtumasta ostaa isompiakin purkkeja toisesta pöydästä, mutta kymppi likaisesta ja ruosteisesta purkista oli aivan liikaa, varsinkin kun juuri oli ostanut priiman kolmella eurolla. Omppualusia mulla oli jo yksi ennestään ja niiden mukana tuli tyhmä kiiltävä alusta, jossa on joku linna tai muu kaiverrettuna. Pitää varmaan keksiä siihen jotain tuunausta tai käydä viskaamassa lahjoituksena jonnekin. Finelin pienet kulhot on niin käteviä ja kyllähän kaikki alle vitosen sellaiset tuntuu lähtevän mukaan. Vihreä maksoi neljä euroa ja hetken päästä löytyi punainen kolmella eurolla.
Päätin joku aika sitten, että vaihtaisin meidän laseja noihin vanhoihin Riihimäkeläisiin, kun ne ovat kestävämpiä kuin ohuet kuviolliset. Ja sitten niitä ei enää löytynyt mistään, ainakaan sellaisia jotka olisi minua miellyttänyt. Näitä laseja löytyi jo pari ennestään. Se on kyllä käsittämätöntä, että kun päättää alkaa ostamaan jotain, mitä on ennen nähnyt koko ajan kirppiksillä, niin ne katoaa jonnekin. Tällä hetkellä olen etsinyt pientä ruusukuvioista kuppia täsmätarpeeseen eikä sellaista löydy, tai jos olisi sopiva, niin sillä on tassi, se on kallis tai pitäisi ostaa kuusi samanlaista.
Arabian kupissa on pieni halkeama, mutta en ole ennen tälläistä nähnytkään, niin lähti se mukaan. Pari päivää ennen kupin löytymistä olin saanut keittiöön uuden hyllyn kupeille (esittelyä seuraa pian!) ja pitihän sinne saada uutta täytettä. Alla oleva kangas löytyi Fidasta ja päätyy tilkuiksi uuteen tilkkutäkkiprojektiin, kunhan sen saisi joskus aloitettua.
Tampellan verho päätyi heti makkarin ikkunaan. Ensin verhopari tuntui tosi kalliilta ja en olisi tarvinnyt kuin toisen. En silti voinut vastustaa tätä ja loppujen lopuksi kävi hyvin, pääsin toisesta verhosta heti eroon ja sain siitä vähän vahingossa enemmän kuin maksoin itse kahdesta verhosta yhteensä.
Vein kirppikselle hirveen kasan epäsopivia retromekkoja ja pääsinkin melkein kaikista eroon. Sehän on aivan pätevä syy ostaa kahdessa päivässä seitsemän uutta mekkoa kirppikseltä, joista kaksi päätyy käyttöön ilman korjaamista, yhtä pitää vähän suurentaa, kahta kaventaa ja parista lyhentää helmaa. Yksi päätyy varmaan saksien alle, koska oli kyllä malliltaan hyvin kaukana siitä mitä voin pitää, mutta kangas on kaunista.
Mä oon varmaan ennenkin maininnut, etten tarvitsisi Koldin purkkeja enää ja voisin hyvin olla ostamatta niitä. Mutta kun ei mulla ollut vielä yhtään vaaleanpunaista. Alla näkyvä pyöreä liinakin mulla itseasiassa oli jo ennestään, tosin leikattuna hameeksi, niin nyt on ehjäkin versio taas :D
Tämän päivän ostokset oli kaikki samasta pöydästä ja maksoivat kympin. Nyt on keittiöön uusi kappa, liina (Tampellan kangasta) ja uusi pussilakana. Ja kaksi isohkoa kangaspalaa, jotka molemmat kuiskaili mulle, että tee meistä mekko. Oranssi haluaisi olla maksimekko, vaikka mä kuinka oon sille yrittänyt sanoa, etten mä osaa käyttää sellaisia, mutta pitää ehkä opetella.
Kissakin on alkanut oppimaan kissojen tavoille eli olemaan aina tiellä :D Ja repimään vessapaperia ja varastamaan ruokaa ja jahtaamaan varpaita ja kaikkia kivoja kissojen juttuja, joihin omistajilta ei missään nimessä mene hermot.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)