Se on edellisten asukkaiden jättämä, uskottavasti heidän lastensa maalaama.
Mä olen nyt asunut tässä kuusi vuotta ja mies muutaman vuoden kauemmin
ja silti kivi on vieläkin parvekkeella.
ei sillä, että se alunperinkään olisi ollut kovin hieno.
Usein mä ajattelen, että siitä voisi hankkiutua eroon, mutta mä en tiedä, mitä mä sille tekisin.
Kiveä ei voi vain heittää roskiin, koska eihän se ole roska.
Mä en voi heittää sitä parvekkeelta alas, koska sieltä se sitten tuijottaisi minua ja syyllistäisi;
Tänne sinä minut hylkäsit ja nyt minä olen ihan yksin!
Vaikka sillä sanoisi, että nyt olet lajitovereidesi parissa.
Vaihtoehto olisi viedä se jonnekin kauemmaksi,
mutta olisihan se hemmetin typerää kuljettaa kivi jonnekin ja nähdä sen takia ihan hirveästi vaivaa.
Ja tästäkin tulee jotenkin syyllinen olo.
Ehkä vaihtoehto olisi maalata se uudestaan tai laittaa omat muksut maalaamaan.
Onhan se kuitenkin hienon mallinen kivi.