Perjantai ja lauantai

Perjantaina meillä oli päivälllä auto käytössä ja päästiin kiertämään vähän kauempana olevia kirppiksiä. Mies on yleensä autolla töissä ja viikolla tulee sen takia kierrettyä niitä kirppiksiä, joihin pääsee kävellen tai pyörällä (ja niitäkin riittää ihan tarpeeksi jokaiselle päivälle :D ). Aamupäivällä käytiin kolmessa paikassa, mutta vain yhdestä paikasta löytyi jotain, tosin kahden kassillisen verran.

Alla näkyvästä kankaasta ajattelin ensin verhoa keittiöön, mutta päätyikin toistaiseksi pöytäliinaksi, kun oli siihen juuri oikean kokoinen. Puulaatikko ei ole mikään vanha ja päätyy tuunattavaksi, sille on jo tarkoitus olemassa, ikinä ei voi olla liikaa erilaisia säilytysasioita.
Pari kuukautta sitten kun ostin ensimmäisen punaisen Finelin kulhon, päätin kerätä punaista kaikki koot ja aika helposti niitä on löytynytkin. Mistään ei vaan oikein löydy tietoa, että minkä kokoisia niitä oikein on, etten enää tiedä, mitä multa puuttuu. Kuvassa näkyvä kulho on aika iso, halkaisija on 20cm ja se on nyt mun punaisista isoin. Yksi isompi koko on ainakin vielä olemassa.

Tällä hetkellä kaikki värillinen muovi viehetää kovasti. Kalalta puuttuu toinen silmä, mutta olen haaveillut siitä kauan, kun se on niin söpö. Täällä oli yhdellä kirppiksellä pitkään tuollainen myynnissä kolmella kympillä, joka oli ihan järkyttävä ylihinta, tästä mä maksoin euron.
Mä olin tehnyt päätöksen, etten ostaisi enää kuviottomia Koldin purkkeja, mutta mulla ei ollut ainuttakaan tuon värisillä kansilla, niin lähtivät ne nyt kuitenkin mukaan.
Sarviksen munakupit maksoivat 0,10e eli eivät oikeastaan mitään enkä sen takia saanut perusteltua itselleni, että miksi mä en saisi ostaa niitä. Ehkä niihin voi laittaa pääsiäisenä koristeita tai jotain, muuten niille ei kyllä ole hirveästi käyttöä. Hieman kyllä aloin haaveilemaan pinosta, missä näitä olisi yksi jokaista olemassa olevaa väriä :D

Kaksi kylpypyyhettä ja pari pienempää pyyhettä lähtivät mukaan eurolla. Kaksi pienempää oli vähän turhia, mutta koska olivat samassa nipussa niin minkäs teet. Yleensä kaikki hienot pyyhkeet ovat aina käsipyyhkeitä tai jotain tosi tyhmää välikokoa, kerrankin löytyi edes vähän isompia.

Iltapäivällä sitten ei pitänyt mennä enää kirppikselle, mutta tuli ylimääräinen puoli tuntia, joka piti käyttää jossain ja mies käski mennä kirppikselle.

Ja sit saattoi lähteä vähän käsistä. Siellä oli yksi pöytä melkein täynnä purkkeja. Nämä ostamani maksoivat 0,20-1e kappaleelta. Tuo pieni pyöreä on jostain syystä mun suosikkini. Osa purkeista jäi ostamatta ilmeisesti hinnoitteluvirheen takia. Osa niistä oli tosiaan samanlaisia kuin ostamani, mutta maksoivat 50 euroa, ilmeisesti hinta oli kirjoitettu väärään kohtaan, kun kirppiksen laput ovat sellaisia, missä on valmiiksi omat paikat senteille ja euroille. Pitää käydä joku päivä tässä katsomassa olisiko hintoja korjattu, sinne jäi muutama tosi hienokin purkki.

Samasta pöydästä löytyi myös tälläinen hieno kissataulu. Takana on Arabian leima, jota on käytetty 75-81, mutta mitään muuta tietoa tästä en onnistunut löytämään. Miehen kanssa veikattiin tämän olevan wc-kyltti. Jos ollaan oikeassa niin kiinnostaisi hirveästi millainen pari tälle kuuluu.

Sininen Finel löytyi myös perjantaina. Samankokoinen punainen, jollaista mulla ei ollut vielä löytyi lauantaina. Mä taisin tuossa pari viikkoa sitten sanoa, että näiden Fineleiden kanssa lähtee kyllä ihan just käsistä tää keräily ja pahaltahan tää näyttää :D
Granitin sydämet on mun heikko kohta, olleet jo monia vuosia. Tälläistä isoa kulhoa en ole ennen livenä nähnyt, reunoissa on jotain pinttynyttä likaa, mutta hienosti käyttökuntoinen kulho kuitenkin vielä.

Lauantaina löytyi myös tälläinen keittiöpyyhe. Mä olen tosi nirso näiden kanssa ja tämä on ensimmäinen minkä mä kelpuutin. Keittiöpyyhkeille olisi kovasti tarvettakin, mutta en halua kalenteripyyhkeitä eikä mikään muukaan ole oikein sopinut meille. Tässä erityisesti tuo tekstinpätkä viehätti. Ehkä mä nyt tän ensimmäisen jälkeen alan oppimaan vähemmän nirsoksi näiden suhteen ja löytäisin lisää pyyhkeitä.

Porin puuvillan kankaasta tehty aikuisten koon pussilakana on aivan ihana, en tosin tiedä meneekö tämä uusiokäyttöön, kun muksu ei oikein tästä innostunut enkä mä välttämättä osaa kuvitella tätä itsellenikään käyttöön.

Onneksi jokainen kirppisreissu ei ole ihan näin tuottoisa tai sitten pitäisi yrittää taas virittää jotain ostolakkoa, jonka olisin kyllä näistä jokaisen tavaran kohdalla rikkonut, et ehkä sekään ei toimisi :D

Tuuriton siivouspäivä ja muita ostoksia

Lauantaina oli siivouspäivä, jota oltiin esikoisen kanssa odotettu innolla. Aamulla sää oli kurja, mutta aika äkkiä se siitä parani. Huomasi kyllä, että osa myyjistä oli jäänyt kotiin sään takia. Jaksettiin kiertää noin kymmenen paikkaa, joissa suurimmassa osassa oli useampi piha ja myyjä. Löydöt jäivät aika laihanlaisiksi, itselleni en löytänyt mitään, ainut asia mikä edes vähän kiinnosta oli pieni punainen Aarikan riemuraita, mutta koska en oikeasti kerää niitä, en sitten ollut valmis maksamaan pyydettyä hintaa, vaikkei se mikään ylihinnoiteltu ollutkaan.

Tyhjin käsin ei sentään poistuttu vaan muksuille löytyi useampi hieno lelu. Sellaisiakin, mitkä on myös vanhempien mielestä hienoja. Ysäriltä peräisin oleva Ghostbusters-auto, josta lähtee ääntä ja valot syttyy oli koko perheen mielestä hienoin löytö, pienin rakastaa kaikkea mikä pitää ääntä ja mies haluaisi tämän hyllyyn koristeeksi, mutta päätyi nyt toistaiseksi ainakin vielä leikkeihin.

Tavallisilta kirppareilta ei sentään ole tarvinnut poistua tyhjinkäsin. Sunnuntaina lähdin liikkeelle sillä ajatuksella, että nyt on kyllä pakko löytyä jotain, kun ei edellisenä päivänä löytynyt, mikä yleensä kyllä päättyy kans pettymykseen, mutta ei nyt.

Oranssi Kold löytyi jo perjantaina kierrätyksestä eurolla. Muoviselle ruukunsuojukselle mulla ei sinäänsä ollut tarvetta, mutta aivan hetki sitten juttelin äitini kanssa siitä, kun näitä ei suuremmin näy kirppiksillä, vaikka ovat aikanaan olleet niin yleisiä. Ehkä niitä on sitten hajonnut niin paljon ja nyt kerrankin kun tälläinen tuli vastaan, piti se ottaa mukaan.Tällä oli niin suuri hinta kuin 20 senttiä. Samasta pöydästä lähtivät mukit mukaan, kun maksoivat vaan 10 senttiä kappaleelta. Mulla on samanlaisia ennestään jo kaksi, teepannuilla kuvioitu ja kukallinen.
Leipäkori multa löytyi jo ennestään oranssina, mutta sen jälkeen kun näin jossain kuvan, missä näitä samanlaisia oli monessa eri värissä, aloin himoitsemaan itsellenikin sellaista sarjaa ja nyt mulla on jo kaksi!
Tuo toinen oranssi muovinen esine kuvassa ei varmaan näy niin selkeästi, että siitä ymmärtäisi, mikä se on. Se on talouspaperiteline. Siinä oli Sarviksen tarra, mikä lähti pesussa ja leima, joka kertoi sen kuitenkin olevan ruotsalainen. Hieman googlailtuani selvisi, että Sarvis oli ostanut ja lainannut kyseiseltä tehtaalta muotteja, että ehkä se on sitten oikeasti Sarviksen. Meillä oli ennen tyhmä ja ruma uusi teline, joka oli alunperinkin ostettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi, joten tämä löytö oli erittäin mieluinen.

Samalta reissulta löytyi nipullinen vanhoja hyllypapereita parilla eurolla. Nämä on taas tätä tavaraa, jota en raaski käyttää, ainakaan hyllyjen päällystämiseen, kun ei meillä avohyllyjäkään ole. Oikeasti olisin ehkä halunnut vain nuo kukalliset, eli ehkä mä sit noita muita raaskisin käyttääkin oikeaan tarkoitukseen ja kukallisia voi sit käyttää johonkin hienoon ja näkyvään paikkaan :D

Japanilainen sokerikko (ainakin mä luulen et se on sokerikko) tarttui aikaisemmin jo mukaan kierrätyskeskuksen ilmaishyllystä. Leipälaatikko löytyi eilen ja tuolle aivan liian hempeälle kukalle pitää keksiä jotain, millä sen peittäisi. Paikka tälle on jopa valmiina ja mieskin antoi tänään siunauksen mun idealle (koska sen pitää se kuitenkin asentaa).
Arabian kupit ovat kaikki taas pienivikaisia, mutta kerrankin niin oikein hinnoiteltuja, että lähtivät mukaan, kolme kuppia maksoi yhdessä 0,50 euroa. Normaalisti tuonkin kuntoisista kupeista pyydetään kuitenkin useaa euroa kappaleelta.

Alla näkyvä kangas on myös viime aikaisia löytöjä, mutta on jäänyt aikaisemmin esittelemättä, kun päätyi heti käyttöön. Se on juniorkoon pussilakana ja laitoin sen heti pienemmän lapsen peittoon, kun ajattelin, ettei isompi ainakaan tälläisiä hyväksyisi, mutta heti se oli sitä mieltä, että pikkuveli sai hienommat lakanat kuin hän. Tosin isompi lapsi on tässä viime aikoina osoittanut omaavansa aika vahvan ja oudon sisustusmaun melkein 6 vuotiaaksi pojaksi, että ehkä mä en enää ihmettele mitään :D

Lastenhuone sai uuden kaapin, kaappi on kuin tehty tuohon väliin, joka on ennen ollut hukkatilaa ja olen kaivannutkin siihen jotain huonekalua. Vanhan pesukomuutin bongasin eräällä fb-kirppiksellä, jossa sitä annettiin ilmaiseksi ja ihan tässä lähellä. Kuvassa se ei näyttänyt oikein miltään, mutta ajattelin kuitenkin hakea sen meille, että voihan sille tehdä jotain ja jos se ei sovi meille, äitini varmasti mieluusti adobtoi sen. Hakiessa olikin vastassa yllätys, kun se olikin paljon kauniimpi oikeasti, tosin hyvin likainen. Maalipinta on myös paikoitellen vähän heikossa kunnossa, mutta toistaiseksi se saa olla tuollainen.

 Lasten mielestä se on taikakaappi ja niistä on hauskaa tiputella leluja reiästä sisälle kaappiin.

Laskeskelin tuossa yhtenä päivänä mun lasinalusia ja päädyin siihen, että niitä alkaisi jo olla tarpeeksi siihen, että voin laittaa niitä seinälle. Ja sitten niitä olikin paljon enemmän kuin mun kaavailemaan kohtaan olisi tarvinnut. Alunperin olin ajatellut laittaa niitä vain yhdelle seinälle, mutta nyt päätin jatkaa vähän seuraavallakin. Nyt voi sitten aloittaa keräilyn alusta, että voi jatkaa rivistöä taas yhden kokonaisen seinän verran.

Mulla on aivan käsittämättömän huono tuuri kaikissa arvonnoissa ja aina osallistuessakin mietin, et jaksaako nähdä vaivaa, kun en kuitenkaan koskaan voita mitään. Viimeisen 10 vuoden aikana muistan voittaneeni kahdesti ja molemmilla kerroilla liput tapahtumiin, joihin en ole sitten edes päässyt paikalle. Mutta nyt sitten kävi kerrankin tuuri ja voitin Hattaralandia-blogin arvonnasta aivan ihastuttavan korun, joka on päässyt käyttöönkin jo.

Toukokuu

Tässä tulee nyt toukokuun kirppistelyjä tähän asti. Mulla on ehkä täysin epärealistisen suuret odotukset lauantaista siivouspäivää kohtaan ja myös omaa jaksamistani kiertää kaikki myyntipaikat. Meillä ei täällä Hämeenlinnassa ole mitään puistoa, mihin porukkaa kerääntyisi myymään vaan enimmäkseen ympäri kaupunkia asuinalueilla muutamien pihojen yhteisiä paikkoja.
Viime keväänä tein aivan mahtavia löytöjä, toivottavasti sama toistuu nyt.

Mulla oli alkukuusta syntymäpäivä ja sattumoisen samana päivänä oli tässä lähellä kirppistapahtuma. Mä olin suunnitellut, että juhlan kunniaksi saa ostaa vaikka vähän jotain kalliimpaakin, jos sen oikeasti haluaa. No en ostanut, kun ei ollut. Ostin kaksi peltipurkkia, jotka ovat kyllä ihan kivoja, mutta eivät kuitenkaan olleet mikään niin suuri ja hieno löytö kuin olin odottanut löytäväni.

Lasit ja sininen purkki löytyivät pari päivää aikaisemmin.  Laseja ostin molemmilla kuviolla useamman kappaleen, mutta en jaksanut kaivaa niitä kuvaan. Tän saman mallisia laseja on kyllä jo kaappi täynnä, mutta kohta ajattelin varata kirppispöydän ja viedä kaikkia tyhmiä astioita pois, niin saa taas hamstara lisää kivoja astoita.

Kankaanostolakkoni on ilmeisesti jo rauennut tai ehkä sen jo luvallisesti on voinut peruakin. Laskin tuossa yhtenä päivänä käyttäneenä tässä muutaman kuukauden aikana useamman kymmenen metriä kangasta erinäisiin ompeluihin. Kaapissa se ei tosin näy, mutta se voi johtua siitä, että siellä on hirveän sotkuista.

Rauhankyyhkyt ovat kaksi tyynyliinaa ja päätyivät ihan siihen käyttöön. Myin noin päivä ennen näiden ostamista vihreän rauhankyyhkyni pois, kun en osannut kuvitella sitä sittenkään meille minnekään käyttöön ja fiksuahan on ostaa samaa kangasta heti perään uudestaan :D Nallet on kans tyynyliinoja, mutta niille on jo uusiokäyttöä suunniteltu, kun ei meillä ole noin pieniä tyynyjä.
Alimmat kankaat olivat lapun mukaan pöytäliinoja, mutta aluslakanoita ne mun mielestä on. Vielä en ole osannut päättää, että otanko ne lakanakäyttöön vai ompelenko niistä jotain, ovat kuitenkin sen verran hyväkuntoisia, että sinäänsä olisi hukkausta laittaa ne lakanoiksi.

Kaksi Finlaysonin liinaa päätyvät kans uusikäyttöön. Ruusuliina mulla on joskus ollut toisen värisenä enkä mä ole vieläkään varma pidänkö mä siitä. Kukat on kauniita, mutta jotenkin kuvion asettelu tökkii, eli kokonaisena sitä meillä ei ainakaan näe missään.

Silloin kun on melkein vuosi pääsiäiseen, on hyvin järkevää ostaa pääsiäisliina. Meillä ei tosin ole mitään pääsiäiskoristeita ja asia harmitti mua tänä vuonna, että ehkä tästä on hyvä aloittaa ja ensi vuonna on edes jotain.
Surkea kuntoinen kaivonpalanen löytyi Fidasta niin halvalla, ettei sitä voinut jättää sinne, ehjää ja vahvaa kangasta on edes johonkin hommaan. Siinä on siis reikiä ja joku on leikannut sen keskeltä poikki ja ommellut uudestaan yhteen kohdistamatta kuviota ollenkaan. Tosin Fidan tuntien olisin odottanut hinnan olevan silti korkea, mutta yllättää Fidakin joskus.
Ruusuverho on mun ensimmäinen ostamani liian lyhyt verho. Se olisi ihan täydellinen meidän makuuhuoneeseen, mutta kun ikkunasta jää aika paljon peittämättä alareunasta, niin se näyttää hölmöltä. Kaunis se on kuitenkin kuin mikä.

Tässä kuvassa näkee sen, minkä kanssa lähtee seuraavaksi lapasesta. Mun ei tosiaan pitänyt ostaa Finelin kulhoja, paitsi yksi keltainen ja yksi punainen. Ja sit mä keksin, että punaisia voisi kerätä kaikki koot (nyt niitä on kaksi) ja se riittää. Mutta onhan tuo iso kulho nyt kaunis. Se ei siis ole musta vaan tumman vihreä. Pyörittelin sitä pitkään käsissäni, et mikä väri tää nyt on olevinaan ja miksi mä haluan tän, kun tää on niin synkkä :D Mutta ihana se on silti ja nyt mua pelottaa, että mä raahaan kohta mukanani kaikki kulhot mitkä tulee vastaan, kun aikaisemmin olen osoittanut aivan loistavaa itse hillintää.
Mariminttejä mulla oli jo yksi aiemmin, mutta tää on paljon paremmassa kunnossa kuin entinen. Emalimuki lähtee syksyllä mukaan metsäretkille sieneen ja marjaan, kun se näyttää ihan sellaiselta mukilta.

Kuppikokoelma kasvoi kolmella Esterillä. Kaksi on rikki ja yksi on ehjä. Mä katselin näitä monta viikkoa, mutta hinta oli liian kova. Sitten se tippui siihen, minkä tuosta yhdestä ehjästä saattoi maksaa, niin en sitten voinut enää kävellä ohi.

Estreiden kaa samasta paikasta tarttui mukaan maailman kaunein mekko, joka on nyt muutaman käyttökerran jälkeen noussut suosikkivaatteeksi.

Vihreä lokerikko on ehkä tässä esitetyistä löydöistä kaikkein mieluisin. Tälläisestä mä olen haaveillut pitkään, mutta kaiki vastaan tulleen ovat olleet ihan järkyttävän hintaisia. Tämänkin meinasin ohittaa, että se kuitenkin maksaa kamalasti, mutta katsoin sitten kuitenkin hinnan. Tän hetken ongelma on se, että kaikki paikat mihin mä olin tätä ajatelleet ovat noin puoli senttiä liian kapeita enkä mä tiedä mihin tän sijoittaisi, harmi olisi laittaa kaappiin piiloon kuitenkin. 

 Lasinaluset kotiutuivat netin kautta ja viimein päätin, että niitä on tarpeeksi siihen, että voin ripustella niitä seinälle, kuvaa tästä esittelen sitten myöhemmin. Tuttipullosta tulee mulle vesipullo, heti kun keksin siihen paremmin korkkiratkaisun.

Sympaattiset sienet ovat uskottavasti jonkun harrastelijan tekemiä, kun koko kirppispöytä oli täynnä saviasioita, joiden pohjassa luki HV ja joku vuosiluku. Mä olen tässä kaivannut eteisen peilin päälle koriste-esineitä ja olettanut, että sopivien löytämisessä menee kauankin, kun visio oli tietynlainen. Nyt päällinen on kuitenkin jo täysi. 

Meillä on täällä viimeiset pari viikkoa sisustettu ja laitettu paikkoja uusiksi ihan hirveästi. Tuli yksi uusi huonekalu (ja eilen vielä toinenkin) ja sen seurauksena täällä on liikkunut muut asiat paljon enemmän kuin oletti ja vielä olisi asioita tekemättä, mutta tästä sitten lisää myöhemmin.

Misca

Viime viikon tiistaina meista tuli yhden kissan perhe. Vanhempi kissamme Misca kuoli yllättäen. Olihan se jo 15, mutta ei ollut sairastellut tai muuta.

Katselin kun kissa makasi omituisen oloisena lattialla, nostin sen syliin ja silittelin hetken. Siitä kissa hyppäsi sängyn alle kuoli. Ehdin juuri ajatella, että pitäisi varmaan soittaa eläinlääkäriin, mutta en sitten ehtinyt.

Kävimme samana iltana hautaamassa sen appivanhempien pihaan. Vieläkin tuntuu oudolta, ettei Miscaa enää ole täällä. Vaikka olihan sitä varautunut, ettei se enää kauaa elä, mutta olin mä odottanut tietenkin vielä muutamaa yhteistä vuotta.

Misca ehti olla mulla muutaman päivän yli kahdeksan vuotta, se oli vappua kun haimme sen kaverilta mulle. Misca oli siis ennen mun kaverin kissa, mutta sen piti luopua siitä ja minä annoin sille mieluusti kodin, kun olin muutenkin suunnitellut kissan hankkimista.

Misca oli todella sosiaalinen kissa, aina kiehnäämässä eikä sitä sen mielestä ikinä silitetty tarpeeksi. Aina kun otti kameran esille, kissa ilmestyi jostain keskelle kuvaa eikä ymmärtänyt, että nyt olisi kuvattu jotain muuta.

 Se kuorsasi ja monesti en saanut unta sen takia. Kun olin kipeä, se tuli ja alkoi pesemään minua. Aina kun tuli kotiin, kissa istui eteisessä odottamassa.
Kamalan rakas otus ja ikävä vaivaa varmasti pitkään.