En tarvii mutta haluan

Tällä viikolla poikkeuksellisesti on tullut kannettua tavaraa kirpparille eikä sieltä pois. Eilen alkoi pöydän pito ja hirveä määrä tavaraa on jo sinne kannettu. Tänään siivosin vintin ja sisältä melkein kaikki kaapit on käyty jo läpi, enää kaksi yläkaappia ja vaatehuone. Vaatehuone on tietysti kaikkein pahin, vaatteet on jo käyty läpi aiemmin, mutta suurimman osan tilasta siellä tietysti vie kankaat ja niistäkin osa on varmasti sellaisia, joista voisi luopua.

Parastahan kirppispöydän pidossa on tietysti se, että saa käydä ainakin kerran päivässä kiertää kirppiksen, tosin näinä kahtena päivänä mitään ei ole tarttunut mukaan muuta kuin lisää hintalappuja :D

Kaikki seuraavat löydöt taitavatkin olla kaikki yhtä lukuunottamatta samalta kirppikseltä viime viikolta ja eiliseltä.

Pyyhkeitä, kaksi kylpypyyhettä ja viisi käsipyyhettä. Oranssikeltainen pyyhe mulla olikin jo, mutta se on vaan niin upea, että voihan niitä olla kaksikin. Vihreä pyyhe oli sen kanssa samassa nipussa ja on hieman tylsä, vaikka Tampellaa onkin.
Käsipyyhkeet olivat myös niputettu yhteen ja oikeasti olisin halunnut vaan nuo liikennemerkkipyyhkeet, jotka ovat aivan mahtavat, niissä on pitsireunatkin. Tosin sen kaksi euroa olisi maksanut noistakin, että ei se haittaa, että muut tulivat vähän kuin kaupanpäälle.

Pyyhkeiden lisäksihän mä tarvitsin ihan hirveästi lakanoita. No nyt ainakin hyvä syy kantaa kaikki rumat kirppikselle, että uudet mahtuu hyllyyn :D Nämäkin oli laitettu samaan nippuun ja taas olisin halunnut vain toisen eli tuon missä on vihreitä kukkia, tosin tässä on sama kuin pyyhkeissä, kaksi euroa olisin maksanut yksistään tuosta toisestakin.

Mä luulin, että mulla oli tälläinen aluslakana jo keltaisena, mistä olisi tullut vaaleanpunaisen pari, mutta ei mulla ollutkaan. Tyynyliinat samasta kankaasta kyllä löytyi vaaleanpunaisena ja keltaisena. Kuviollisia aluslakanoita mulla ei tosin hirveästi ole. Ennen ajattelin, että tulee liian levoton, jos nekin ovat kuviolliset, mutta väärässä olin, nykyään yksiväriset tuntuvat hyvin tylsiltä ja ankeilta.

Lasit kuuluvat taas "kun halvalla sain"-osastoon. Mä olin päättänyt, etten mä hirveästi osta enää näitä mehulaseja, kun ei ne kestä, vaikka ovatkin parhaita laseja ikinä. Kolme lasia maksoi vaan euron, että ehkä niiden hajoaminen ei sitten harmita ihan niin paljon.

Eilen löytyi mahtava vahakankainen essu kolmella eurolla, löytyispä joskus vahakankainen vanha liinakin, siihen asti silittelen essua, mitä en kuitenkaan ikinä muista laittaa päälle ennen kuin olen ihan likainen.
Lumimarjan (vai mikä tuulenpesä tämän kuvion oikea nimi nyt olikaan) näkeminen aiheutti pientä ryntäämistä ja hintalappu sitten voitontanssia. Olisin ollut iloinen pelkästään kattilan näkemisestä, kun en ole ikinä nähnyt tällä kuviolla mitään livenä ja tämä on yksi suosikeistani. Kärsinythän kattila on, sisällä on pari rikkoa ja pohjan läheltä punainen väri on alkanut kulua, mutta en mä mitään käyttökuntoisella tekisikään, mulla on tarpeeksi kattiloita kokkaamiseen. Kattila maksoi huimat kaksi euroa ja kuljetin sitä koko loppureissun tiiviisti kädessäni ettei kukaan vaan vie sitä minulta :D
Tämä on taas tätä asioiden kasaantumista, viime aikoina on tuntunut löytyvän hirveästi kuviollista emalia ja mikä parasta: halvalla!

Mä onnistuin hieman vahingossa lahjoittamaan meidän nojatuolin pois viime kuun lopussa. Se meni kyllä siskolle ja olin sen sille luvannutkin, mutta ajankohta tuli yllättäin. Kirppikseltä löytyi sitten lepakkotuoli väliaikaiseksi ratkaisuksi muutama viikko sitten. Mustavalkoinen päällinen ei ole yhtään meidän näköinen ja siinä oli iso tahrakin. Kuva on luokattoman huono, kun otin sen nopeasti siinä vaiheessa, kun olin jo kiinnittämässä uutta kangasta sen päälle. Kokonaan uutta päällistä en uskaltanut ommella, kun en tiennyt mikä kangas olisi tarpeeksi vahvaa, niinpä jätin vanhan alle.

Ja nyt tuoli sopii loistavasti meille. Kangas on pitkään kaapissa odottanut tarkoitustaan ja nyt sekin pääsi esille. Tuoli on nyt niin nätti, että voin ehkä hetkeksi unohtaa sen, että se on ihan kamalan epämukava :D Mutta olkoot nyt siihen asti, kunnes löytyy uusi. Sohvakin halutaan vaihtaa, mutta oikeaa ei ole tullut vastaan vielä, koska tottakai haluamme jonkun 70-lukuisen tai vanhemman eikä mustaa.

Kovasti kirputti

Parina viime viikkona en ole hirveästi ehtinyt kiertää kirppiksiä ja selkeästi on ollut jotain vieroitusoireita, kun tänä viikonloppuna piti kiertää sitten kaikki tämän kaupungin kirppikset (yksitoista kappaletta), kolme kirppistä Riihimäellä ja yksi Hauholla.

Pari seuraavaakin viikkoa menee aika pitkälti reissussa, tiistaina lähdetään Ruotsin risteilylle ja palataan torstaina. Perjantaina heitetään muksut mummolaan ja lähdetään miehen kanssa Kangasalle katselee Restauranta-päiviä ja yöksi mökille. Sunnuntaina lähdetään sitten taas Varkauteen muutamaksi päiväksi. Miehellä alkoi nyt siis loma ja kun sillä on tässä vaiheessa vaan kaksi viikkoa, niin ne pitää käyttää tehokkaasti hyödyksi :D

Aikaisemmin viikolla kannoin kotiin rintamerkkejä. Piti ostaa neljä pussillista, kun jokaisessa pussissa oli joku, jonka just halusin, tosin pussit maksoivat euron kappaleelta, että ihan hirveästi en köyhtynyt. Mitään mä en näistä tiedä, muuta kun että ovat hauskoja ja oletettavasti vanhojakin, kiinnityssysteemi ja muovi ainakin vaikuttavat siltä.

Mä tiedostan erittäin hyvin, että mun lakanahylly on täysin täysi. Järjestely voisi tietysti vähän auttaa, kun hylly on korkealla vaatehuoneessa ja sinne on hieman hankala laittaa lakanoita ja sit ne tulee laitettua huonosti ja vievät tilaa enemmän kuin tarvitsisivat. Tämä tilaongelma ei kuitenkaan estänyt minua ostamasta viittä pussilakanaa ja yhtä aluslakanaa (tuo sydänkuvioinen). Erittäin hauskaa minusta oli, kun ensin ostin lauantaina täältä kirpparilta tuon alimman vihreän Finlaysonin lakanan ja tänään löysin sitten Riihimäeltä sille kaverin. Ennen ostin lakanoita vain uusiokäyttöön, mutta noin vuosi sitten ymmärsin kuinka mukavia ne on nukkumiseenkin, ja nätimpiä kuin uudet lakanat. Eikä kaupasta uusia saa tietenkään sillä hintaa, millä mä nämä oon ostanut, näistä maksoin noin 2e kappaleelta.

Ja tietysti lakanat tarvitsevat tyynyliinoja. Kaksi sydämellistä ja kaksi vihreää, käsipyyhe ja kankaanpalanen. Vihreät on Fidalta, jossa oli viikonloppuna kaikki puoleen hintaan.

Ja lapsetkin tarvii lakanoita! Fin-helenin Tam tam on juniorkokoinen pussilakana ja menee toistaiseksi ainakin siihen käyttöön. Tää on ihana ja saatoin tanssia pientä voiton tanssia, kun tämän löysin kahdella eurolla. Mukana tuli vielä sininen aluslakanakin. Tää on tosi hyväkuntoinen, että periaatteessa vois verhoiksikin leikata, jos haluaisi.

Fidalta lähti mukaan myös viisi Arabian tassia hintaan 0,40e kappale. Tassit on mun mielestä tosi tylsiä ostaa, kun eihän ne nyt ole silleen jänniä tai yleensä edes kovin nättejä, mutta tarvehan näille tosiaan oli. Kuppeja löytyy vaikka kuinka paljon, mutta tasseja ei.

Levynsuojaa oon katsellut jo viikkoja kirpparilla, mutta en millään raaskinut maksaa siitä kymppiä, kun ei se ole ihan viatonkaan. Enkä mä tiedä mitä sillä teen, kun ei me tarvita kelloa, minkä siitä voisi tehdä, eikä sitä voi levyllekään laittaa, kun ei ole kuin yksi. Ehkä sitä voi käyttää pannunalusena. Nyt hinta oli tippunut vitoseen, niin raaskin sen sitten viimein ostaa. Samoin vihreää muovinauhaa olin samalla kirpulla hipelöinyt monesti, mutta en sitten ollut ostanut, nyt sekin oli puoleen hintaan. Tosin ei lähtöhintakaan ollut kuin 2e, että ei se alunperinkään kovin kallis olisi ollut.
Ikinä en ole nähnyt tuon väristä Koldin purkkia. Mulla on kyllä oransseja, mutta tuo paljon vaaleampi, ehkä vähän persikkainen väri. Jos se olisi ollut esim punainen, en olisi sitä ostanut, vaikka se maksoi vain euron. Siinä oli nimittäin ostettaessa jauhoja tai jotain muuta vielä sisällä :D
Pieni Fauni liina löytyi tänään Riihimäeltä eurolla, siitä tulisi todella söpö pussukka, mutta en tiedä raaskinko mä sitä leikata.

Riihimäeltä löytyi myös rullaluistimet. Ne on just täydellisen kokoiset ja hienot. Pystyssähän mä en niillä pysy (tai pysyn, mutta liikkua mä en sitten voi) enkä mä uskalla lähteä niiden kanssa ulos ennen kuin mä hankin kypärän, mutta tavoite olisi kuitenkin oppia liikkumaan noilla. Oon muksusta asti halunnut rullaluistimia enkä ikinä saanut sellaisia. Vanhemmilla oli tosin hyvät perustelut, että ihan ymmärrättävää. Kotikodin lähellä ei kuitenkaan ole ihan vieressä asfalttia vaan ensin olisi pitänyt mennä pyörällä useampi kilometri ennen kuin niitä olisi voinut käyttää.

Valkopohjainen mekko löytyi jo aiemmin ja on päässyt jo useasti käyttöön, se on ihana. Ruskeasta pitää ehkä leikata hihat ennen kuin se pääsee käyttöön, jostain syystä en osaa käyttää pitkähihaisia mekkoja.

Kaksi Finnkarelian mekkoa löytyi tänään Riihimäeltä enkä osannut päättää kumman otan, niin otin molemmat. Kotona selvisi, että olisin pärjännyt vihreällä, koska sininen olikin sen verran iso, ettei sitä oikein voi käyttää, eli se varmaan lähtee kiertoon sitten kuitenkin.

Sit mä oon ostellut leluja. Leijonakuninkaat löytyivät Fidasta ja pääsivät hyllyyn muiden saman sarjan figujen kanssa. Kiinalainen posliinipupu oli minun mielestä niin pelottavan ja maanisen näköinen eikä maksanut kuin 0,40e niin se sopi minusta hienosti meille :D
Kumiankka kokoelma kasvoi taas kahdella, mä en oikein kyllä ymmärrä tuota puuhkaa, se menee varmaan ihan kamalan näköiseksi kastuessaan :D
Rullaeläin löytyi myös tänään. Yhdellä kirpparilla oli korillinen pusseja, joissa oli pieniä leluja ja muuta sälää ja mulle tuli heti siitä olo, että tuolta mä löydän rullaeläimiä ja yhdessä pussissa sellainen olikin. Kaikki muu siinä pussissa oli oikeastaan roskaa, rikkinäisiä tavaroita ja tyyliin jouluvalojen osia, en ymmärrä miksi joku jaksaa raahata sellaisia kirpparille enkä mä halua ostaa sellaisia, mutta välillä on pakko.

Tampellan kangas löytyi jo alkuviikosta ja oli minusta hieman hintava (4e), koska pala ei ollut mikään valtava. Mutta heti sen nähdessä keksin sille käyttöä. Olin jo pitkään suunnitellut tietokonetuolille päällystä, mutta sopiva kangas puuttui. Yksivärinen ei tietenkään käynyt eikä kuvio kuitenkaan saanut olla liian levoton vaan mieluummin iso ja selkeä.

Päällysteen toisella puolella on myös Tampellan kangasta, mutta pienemmillä kukilla. Tein siitä käännettävän, että saa vaihtelua. Se ei ole mitenkään pujotettava, vaan sivussa on narut, jolla sen saa kiinni. Näin sain tehtyä varmemmin hyvän ja ompelussakin pääsi helpommalla.

Päällystämistä

Mä en osaa käydä porukoilla raahaamatta sieltäkin lisää tavaraa mukaani. Nämä asiat otin kyllä  jo pääsiäisenä, mutta kaikki asiat olivat tuunattavaksi ja nyt suurin osa niistä on saatu valmiiksi. Muutama asia odottaa vielä maalaamistaan, mutta kyseessä on niin tylsä asia kuin liitutaulut äidille ja itselle, niin en ole pitänyt hirveää kiirettä niiden kanssa.

Mulla ei ole vielä hirveän montaa täkkiä, mutta niille varattu laatikko olisi ollut pieni jo yhdelle täkille ja täkkipino oli yleensä huonosti ja levällään. Pitkään mietin haluavani niille pärekorin, mutta sitten ymmärsin, ettei sellainen välttämättä kestäisi noiden tuholaisten (kissat ja lapset) kanssa ja luovuin ajatuksesta. Lisäksi ukin luona olleet pärekorit olivat liian pieniä tai suuria.
Matkalaukku olisi vaihtoehto ja niitä aion kesällä ukin luota tuodakin, mutta ne kaipaavat aika järeää pesua, niin parempi jättää se kesään. Ja matkalaukuille olisi kyllä muitakin paikkoja.

Äiti sitten keksi, että siellähän olisi ainakin yksi puulaatikko. Mä odotin ensin vähän erilaista laatikkoa, mutta ainakin tämä on tukeva ja juuri oikean kokoinen.

Mitenkäänhän se ei ole kaunis, mutta tuollaiseksi se ei jäänyt. Maalaaminenkin olisi ehkä riittänyt, mutta nopeampaa oli ommella sille vaatteet. Kankaaksi valikoitui ensimmäinen vaatehuoneesta käteen sattunut verhopari, jolle ei ollut muutakaan käyttöä.

Nyt on täkeilläkin tilaa, kunhan joku muu kuin minä jaksaisi käytön jälkeen niitä viikkailla, eli ei tämä uusi laatikko nyt ihan täysin poistanut ongelmaa siitä, että ne ovat aina huonosti :D

Äitini on töissä ravintolassa ja pyysin häntä säästämään mulle sieltä muutaman ison peltipurkin, kun eihän niitä näin tavallisessa kotitaloudessa kerry. Kannellinen purkki tuli pyytämättä, sille ei ole kyllä vieläkään löytynyt käyttöä (paitsi juuri sain idean, että sinnehän voisi laittaa kaikki virkkuukoukut ja puikot, jotka ovat tällä hetkellä vain laatikon pohjalla pyörimässä!).

Isoille purkeille oli kuitenkin jo idea valmiina, niistä tulisi kukkaruukkuja. Mä olen haaveillut, että kaikki mun kasvit kasvaisi emalikattiloissa, mutta tätä haavetta on kestänyt jo aika monta vuotta eikä mulla ole vieläkään tarpeeksi kattiloita. Eli jotain muuta oli keksittävä.
Tässä lyötiin kaksi kärpästä yhdellä, koska tuota tapettiakin on tullut hamstrattua ilman sen ihmeellisempää käyttöä sille (tänään olisi ollut kirpparilla kolmea eri väriä kiurujen yötä 4e/2m, mutta ne jäi vielä sinne, kun olivat mielestäni hieman kalliita, vaikka onhan se kallista tapettia oikeastikin).

Kiinanruusu on tässä vielä ihan hirveässä kunnossa, kun kissat katkovat siitä oksia, mutta tällä hetkellä se näyttää jo vähän pirteämmältä. 

Toista tapettia päätyi myös ruman sähkökaapin oveen ja nyt se maastoutuu meidän eteiseen paremmin. Tähän tarkoitukseen mä alunperin tapetin ostikinkin, mutta eihän sitä tuohon mennyt kovin paljon kuitenkaan.

Rumien kohtien peittäminen jatkui parvekkeelle, jolle on pitänyt monta vuotta tehdä jotain, mutta ideoita ei ole oikein ollut. Parvekeremontti tulee joskus ja sitä ennen on vain kestettävä kuluneita ja huonokuntoisia pintoja. Ennen kuvaahan mä en tietenkään ehtinyt ottaa innostuksessani, mutta yksi kuva löytyi ja sekin on jo vuodelta 2010 eli nykyään tilanne oli ainakin pöydän ja maton suhteen vielä huonompi.

Seinät päällystin vahakangasliinalta, jonka olin muutaman tahran takia saanut äidiltä uusiokäyttöön. Pöydän jalat vedin dc-fixillä, ihan hirveän siististi se ei mennyt, mutta parempi. Liikennemerkki on ollut mulla vuosia, se on ollut yöpöytänä ja koristeena ja vaikka missä virassa, mutta nyt vuosia varastossa. Sen ainakin luulisi kestävän säätä. Matto on ollut meillä ennen vaatehuoneessa, en ymmärrä miksi en ole ennen älynnyt siirtää sitä parvekkeelle. Päällinen on ommeltu rumasta Ikean kankaasta, jonka olen joskus saanut ilmaiseksi ja sen kanssa ei haittaa, että se tulee kuitenkin haalistumaan.

Kunhan vielä saisi kukkia ulos ja luonto alkaisi näyttää vihreämmältä, niin olisi hyvä.

Keltaista ja lakanoita

Viikonloppuna ja tänään on tullut taas kierretty kirppiksiä. Hirveästi ei asioita mukaan tarttunut, mutta jotain kuitenkin. Enemmänkin olisi ollut kaikkea hienoa, mutta ihan liian kalliilla. Tänään jätin ostamatta nukkekodin ja se hieman harmittaa. Tosin yllättävästi enemmän harmittaa kaksi Arabian 50-luvun maljakkoa, jotka eivät olleet yhtään mun näköiset, mutta jotenkin olivat niin kauniit.

 Puolalainen emalikulho on samaa mallia mitä mulla on ennestäänkin punaisena. Mä tykkään näistä ihan hirveästi, käytän näitä paljon enemmän kuin ainutta Finelin kulhoa mikä mulla on. Edellä oleva nainen pyöritteli tätä pitkään kädessään ja mä rukoilin, että hylkää se nyt ja sitten se jätti sen. Kulho oli ostettaessa ihan kamalan likainen ja limainen, mutta Universal stonen jälkeen se on kuin uusi.

Arabian kupissa on ihan pieni riksu, mutta aika olematon. Hyllyynhän nämä mulla tietysti enimmäkseen tulee, niin ei haittaa.  Kuppihylly alkaa olemaan jo aika täynnä, mutta muutama siitä on lähdössä kiertoon, kunhan saan kirppispöydän varattua.

Kankaanostolakko on pitänyt aika hyvin. Lakanoitahan ei lasketa, kun ne tulevat käyttöön. Keltainen aluslakana maksoi vaan euron, niin eihän sitä voinut jättää.

Yllättäen ostin taas uuden tarjottimen. Tälläistä en ollut ennen nähnytkään missään. Vähän se on hassun värinen, mutta kuviointi on kaunis.

Transformers-kankaasta ompelin muksulle tyynyliinan, kun ei siitä oikein muuhunkaan ollut. Pieni pala jäi ja siitä on jo melkein valmiiksi ommeltu kassi.

Tätä ommellessani tajusin, että empä ole ennen ommellut tyynyliinoja. Sohvatyynyihin joo, mutten nukkumista varten. Tyynyliinan ompelu oli mukavaa ja helppoa ja kivan ajatteluvapaata hommaa. Tästä innostuneena päädyin sitten ompelemaan omiin tyynyihinkin uusia päällisiä. Meillä on ihan hirveästi kivoja lakanoita, mutta tyynyliinoja ei ole oikeastaan ollut, ainakaan kivoja. Kirppiksillä näkee aika usein kivannäköisiä tyynyliinoja, mutta niissä harvemmin on sisällä sitä taitetta enkä sen takia tykkää käyttää niitä. Mutta nyt on sitten tyynyliinaongelmakin ratkaistu hetkeksi, koska ompelin kerralla 12 tyynyliinaa :D

Lisää väriä

Kun lapset olivat mummolassa, oli yllättävän paljon aikaa tehdä asioita. Muutama pitkän aikaa kesken tai ajatuksen tasolla ollut projekti tuli saatua loppuun ja nyt on vähän tyhjä olo, että mitä tekisi. Tai oli tähän iltapäivään asti, kunnes oli kolmen tunnin sähkökatkos ja lapsikin nukkui, niin ei ollut muuta tekemistä kuin leikellä kankaita palasiksi.

Ensimmäisenä valmiiksi tuli rahi.

Päädyin kysymään miehen mielipidettä kankaasta ja sen ehdoton suosikki oli tämä. Itselläkin tämä oli top kolmosessa ja tämä oli itseasiassa se ensimmäinen kangas, jonka kaapista kaivoin, että tämä voisi sopia. Väriä vähän mietin, että onko se ihan meidän olkkariin sopiva, mutta toisaalta eipä meillä ole ennenkään pysytty missään väriteemoissa. Koko hommassa ei loppujen lopuksi mennyt kuin reilu tunti ja oon kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Tarkoituskin sille löytyi oikeastaan heti, kissa ei eväänsä tuosta liikuta melkein koko päivänä. Toiselle kissalle tarviis melkein oman samanlaisen.

Tilkkupeittokuume alkoi tuossa joku aika sitten. Sellaista olin  halunnut jo pitkään ja sitten se halu vaan koveni. Tunnen itseni aika hyvin ja päädyin tekemään erikokoisia paloja, ettei tarvitse kohdistella, koska kaikki ei kuitenkaan osuisi ja menisi hermot ja pitäisi purkaa koko ajan. Nyt jos lähtisin tekemään uudestaan, tekisin monta asiaa eri tavalla enkä ehkä tekisi niin montaa laskuvirhettä kuin tässä tein. Makkarin ilmekin kirkastui hetkessä, en ollut ennen edes tajunnut kuinka synkkää meillä tässä huoneessa oli, eipä ole enää! 

Lastenhuoneeseen ompelin tyynyn. Kangas on Mirja Vännin mummola, jonka löysin viime kesänä kirppikseltä. Sitä oli valitettavasti vaan yksi, niin sitä ei saanut pidettyä verhona lastenhuoneessa ja harmitti, kun en ollut keksinyt sille käyttöä. Nyt sekin pääse esille.

Tyynyn idea on siis se, että se syö sisäänsä meidän kaikki pehmolelut. Alasängyssä on kuitenkin paljon ylimääräistä tilaa, kun pienempi lapsi on vielä kovin lyhyt tapaus, mutta lattialla tilaa oli hyvin vähänlaisesti. Ennen pehmolelut majailivat isossa pyykkikorissa.

Miehellekin piti keksiä tekemistä ja niinpä pistin sen poraamaamaan. Fazerin puulaatikko pääsi keittiöön hyllyksi. Tällä hetkellä siinä on ensimmäisenä käteen sattuneet esineet esillä, mutta ehkä siihen löytyy jotain, mikä oikeasti kuuluu siihen.

Remontti alkaa meidän asunnon osalta toivottavasti olla kohta ohi. Kaikkein paras asia, mikä siihen liittyy oli se, kun ne ilmoittivat, että maalaavat meidän vessan, kunhan ostetaan vaan väriä. Oikeasti niiden olisi pitänyt vaan paikata tekemiään reikiä, mutta koska meillä ei ole valkeita seiniä, se oli hieman ongelmallista. Ennen meidän vessa oli kamala vaaleansininen ja edelliset asukkaat olivat laittaneet siihen merellisiä kalvokuvia, joita mä olin epätoivoisesti yrittänyt saada pois ja tulos oli aika hirveä.

Uudeksi väriksi mietin ensin minttua, mutta toinen vaihtoehto vei sitten voiton ja onneksi valittiin se. Minttu olisi ollut meille liian vaaleaa. Uusi seinä on ihana ja mä vaan haluaisin halailla sitä. Vessassa ei ole oikein voinut muuten vielä sisustaa, kun se on vielä sen verran kesken, mutta kohta pääsee laittamaan uusia naulakoita ja hyllyjä.

Nyt kun vessakin on viimein saatu maalattua (tätä on suunniteltu monta vuotta, mutta jotenkin se on aina jäänyt), mies on alkanut inhoamaan keittiön seiniä. Aika haaleathan ne ovat muihin huoneisiin verrattuina, mutta keittiön suurin ongelma on varmaan valkeat kaapinovet, mitkä tekee huoneesta entistä haaleamman. Että seuraavaksi siirrytään varmaan suunnittelemaan keittiöön uusia värejä, koska eihän sitä ilman suuria projekteja osaa olla.

Naulakkohommia

Lapset sairastaa vieläkin ja elämä on edelleen tylsää sisällä olemista. Eilen sentään mies tuli töistä aikaisemmin ja ehdin piipahtaa tuohon lähikirppikselle.

Fazerin puulaatikoita oon katsellut usein, mutta ovat usein aika hintavia. Nyt tuli vastaan parilla eurolla tälläinen laatikko. Tarra on aika huonossa kunnossa, mutta muuten laatikko oli ihan kunnossa.

Kun tämä typerä remontti on ohi, niin on ollut suunnitelmana maalata hieman vessassa. Tietysti mä näen sen tilaisuutena muutenkin sisustaa siellä uudestaan. Värimaailma on vielä vähän auki, mutta seinästä tulisi varmaankin minttu tai turkoosi. Sen kaveriksi ruskeaa ja jotain muuta väriä. Nyt meidän vessa on ollut vaaleansininen ja täynnä kala-aiheisia kalvokuvia ja boordia edellisten asukkaiden jäljiltä ja mä olen inhonnut koko vessaa syvästi.

Ruskea naulakko tulee siis vessaan ja samoin purkit ajattelin sijoittaa sinne, kunhan keksin niille sopivan hyllyn jostain. Minusta ne näyttävät siltä, että kaipaavat sisälleen pumpulia ja pumpulipuikkoja :D

Toiselle naulakolle ei ole vielä paikkaa, mutta onhan se nyt ihan kamalan suloinen. On aina mukava löytää asioita, jollaisia ei ole ennen nähnyt edes kuvassa.

Näistä uusista naulakoista inspiroituneena keksin, että voisin uudistaa vessassa pitkään roikkunutta naulakkoa, joka ei ole ollut ihan meidän tyylinen, mutta malliltaan kätevä. Kissa oli sitä mieltä, että typerää kuvata jotain tuollaista kun ennemmin pitäisi ottaa kuvia hänestä!

Naualakon päällystin samalla kontaktimuovilla kuin leipälaatikonkin.

Kuukausi sitten kun vaihdoin jouluverhot pois, etsin epätoivoisesti kangasta, jonka olin ajatellut keittiön uudeksi verhoksi. En löytänyt sitä, vaikka muistelin laittaneeni sen johonkin helppoon paikkaan talteen. Viime viikolla se osui kuitenkin käteen, kun etsin erästä toista asiaa. Eilen sain viimein sen sitten ommeltua ja ripustettua ikkunaan. Kangas on Porin puuvillan ja 60-luvulta, yksi viime kesäin hienoimmista löydöistä. Kangas oli käyttämätöntä eikä maksanut kuin euron.

Toissapäivänä kävin kirjastossa ja kun kerrankin pääsi sinne ilman lapsia, tuli lainattua itselle paljon kirjoja. Noista luulisi oppivan jotain uutta ja keksivät uusia asioita, joita voi alkaa haluta keräilemään.

Nyt pitäisi sitten alkaa miettimään, mihin mä vielä voin siirtää tavaroita pois remontin tieltä. Tänään täällä kävi taas remonttimiehiä kertomassa, että tuo ja ja tuo seinä pitää saada tyhjäksi maanantaihin mennessä. Tietysti nämä paikat oli sellaisia, joihin olin jo kasannut tavaraa edellisistä tyhjennettävistä paikoista ja sisälsivät jo valmiiksi isoja ja hankalia huonekaluja, joille ei ole mitään muuta paikkaa kuin siirtää niitä sitten keskelle lattiaa. Saa nähdä millainen sokkelo tästä asunnosta nyt sitten tulee.