Sain viimein keittiöön lisää kaivattua hyllytilaa ja siitä innostuneena ajattelin jakaa teille suuren määrän kuvia meidän keittiöstä (tarviiko kertoa erikseen, että se on mun suosikkihuone meillä kotona :D).
Appiukko rakensi ja maalasi hyllyt ja mies laittoi seinälle. Mun tehtävä oli täyttää hyllyt ja siirrellä tavaroita ympäriinsä ja kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Vieläkään en ole ihan täysin tyytyväinen esillä oleviin tavaroihin, mutta tyhjääkään en halunnut hirveästi jättää. Tilaa niissä on kuitenkin vielä, jos/kun löytyy lisää uusia aarteita. Seinälle jäi vielä tilaa ripustaa jotain, kunhan keksii että mitä. Kello sinne ainakin pitäisi tulla, kun nykyinen ei enää sovi sinne mihinkään järkevään kohtaan ja roikkuu nyt hölmösti verholistasta.
Tulevaisuudessa muovipurkit lähtee tuolta ylhäältä ja siellä olisi vain peltiä. Finelin kulhot oli alunperinkin suunniteltu tuolle hyllylly, mutta jotenkin ne näyttävät aivan liian tyylikkäiltä tuossa ja sotivat kokonaisuutta vastaan jotenkin.
Maustehylly löytyi vintiltä ja maalasin sen oranssiksi. Leivinjauhepurkki on täydellinen piilottamaan hammastikut, jotka omasta rasiastaan kaatuivat aina ja levisivät ympäri lattiaa. Ei enää, minä voitin tämän erän.
Tarjottimiin liimasin ripustusjutut (kuumaliimalla, niin ne irtoaa sitten nätisti, jos haluaa ne pois). Leijona meni tietysti vinoon enkä ole vielä muistanut korjata sitä.
Tälläinen keittiö meillä tällä hetkellä,mutta enköhän mä kohta keksi sinne taas jotain uutta. Valkoiset kaapit ahdistaa edelleen, mutta eiköhän me joskus saada niille jotain tehtyä. Mies haluaisi myös maalata seinät, koska ne ovat kuulemma liian vaaleat. Tosin keittiössä on muuten niin paljon kaikkea värikästä, että itseä ei hirveästi haittaa tuo vaaleus vaikka ehkä hieman kirkkaampi keltainen voisikin olla tosi kiva.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuunaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuunaus. Näytä kaikki tekstit
perjantai 11. syyskuuta 2015
tiistai 18. elokuuta 2015
En tarvii mutta haluan
Tällä viikolla poikkeuksellisesti on tullut kannettua tavaraa kirpparille eikä sieltä pois. Eilen alkoi pöydän pito ja hirveä määrä tavaraa on jo sinne kannettu. Tänään siivosin vintin ja sisältä melkein kaikki kaapit on käyty jo läpi, enää kaksi yläkaappia ja vaatehuone. Vaatehuone on tietysti kaikkein pahin, vaatteet on jo käyty läpi aiemmin, mutta suurimman osan tilasta siellä tietysti vie kankaat ja niistäkin osa on varmasti sellaisia, joista voisi luopua.
Parastahan kirppispöydän pidossa on tietysti se, että saa käydä ainakin kerran päivässä kiertää kirppiksen, tosin näinä kahtena päivänä mitään ei ole tarttunut mukaan muuta kuin lisää hintalappuja :D
Kaikki seuraavat löydöt taitavatkin olla kaikki yhtä lukuunottamatta samalta kirppikseltä viime viikolta ja eiliseltä.
Pyyhkeitä, kaksi kylpypyyhettä ja viisi käsipyyhettä. Oranssikeltainen pyyhe mulla olikin jo, mutta se on vaan niin upea, että voihan niitä olla kaksikin. Vihreä pyyhe oli sen kanssa samassa nipussa ja on hieman tylsä, vaikka Tampellaa onkin.
Käsipyyhkeet olivat myös niputettu yhteen ja oikeasti olisin halunnut vaan nuo liikennemerkkipyyhkeet, jotka ovat aivan mahtavat, niissä on pitsireunatkin. Tosin sen kaksi euroa olisi maksanut noistakin, että ei se haittaa, että muut tulivat vähän kuin kaupanpäälle.
Pyyhkeiden lisäksihän mä tarvitsin ihan hirveästi lakanoita. No nyt ainakin hyvä syy kantaa kaikki rumat kirppikselle, että uudet mahtuu hyllyyn :D Nämäkin oli laitettu samaan nippuun ja taas olisin halunnut vain toisen eli tuon missä on vihreitä kukkia, tosin tässä on sama kuin pyyhkeissä, kaksi euroa olisin maksanut yksistään tuosta toisestakin.
Mä luulin, että mulla oli tälläinen aluslakana jo keltaisena, mistä olisi tullut vaaleanpunaisen pari, mutta ei mulla ollutkaan. Tyynyliinat samasta kankaasta kyllä löytyi vaaleanpunaisena ja keltaisena. Kuviollisia aluslakanoita mulla ei tosin hirveästi ole. Ennen ajattelin, että tulee liian levoton, jos nekin ovat kuviolliset, mutta väärässä olin, nykyään yksiväriset tuntuvat hyvin tylsiltä ja ankeilta.
Lasit kuuluvat taas "kun halvalla sain"-osastoon. Mä olin päättänyt, etten mä hirveästi osta enää näitä mehulaseja, kun ei ne kestä, vaikka ovatkin parhaita laseja ikinä. Kolme lasia maksoi vaan euron, että ehkä niiden hajoaminen ei sitten harmita ihan niin paljon.
Eilen löytyi mahtava vahakankainen essu kolmella eurolla, löytyispä joskus vahakankainen vanha liinakin, siihen asti silittelen essua, mitä en kuitenkaan ikinä muista laittaa päälle ennen kuin olen ihan likainen.
Lumimarjan (vai mikä tuulenpesä tämän kuvion oikea nimi nyt olikaan) näkeminen aiheutti pientä ryntäämistä ja hintalappu sitten voitontanssia. Olisin ollut iloinen pelkästään kattilan näkemisestä, kun en ole ikinä nähnyt tällä kuviolla mitään livenä ja tämä on yksi suosikeistani. Kärsinythän kattila on, sisällä on pari rikkoa ja pohjan läheltä punainen väri on alkanut kulua, mutta en mä mitään käyttökuntoisella tekisikään, mulla on tarpeeksi kattiloita kokkaamiseen. Kattila maksoi huimat kaksi euroa ja kuljetin sitä koko loppureissun tiiviisti kädessäni ettei kukaan vaan vie sitä minulta :D
Tämä on taas tätä asioiden kasaantumista, viime aikoina on tuntunut löytyvän hirveästi kuviollista emalia ja mikä parasta: halvalla!
Mä onnistuin hieman vahingossa lahjoittamaan meidän nojatuolin pois viime kuun lopussa. Se meni kyllä siskolle ja olin sen sille luvannutkin, mutta ajankohta tuli yllättäin. Kirppikseltä löytyi sitten lepakkotuoli väliaikaiseksi ratkaisuksi muutama viikko sitten. Mustavalkoinen päällinen ei ole yhtään meidän näköinen ja siinä oli iso tahrakin. Kuva on luokattoman huono, kun otin sen nopeasti siinä vaiheessa, kun olin jo kiinnittämässä uutta kangasta sen päälle. Kokonaan uutta päällistä en uskaltanut ommella, kun en tiennyt mikä kangas olisi tarpeeksi vahvaa, niinpä jätin vanhan alle.
Ja nyt tuoli sopii loistavasti meille. Kangas on pitkään kaapissa odottanut tarkoitustaan ja nyt sekin pääsi esille. Tuoli on nyt niin nätti, että voin ehkä hetkeksi unohtaa sen, että se on ihan kamalan epämukava :D Mutta olkoot nyt siihen asti, kunnes löytyy uusi. Sohvakin halutaan vaihtaa, mutta oikeaa ei ole tullut vastaan vielä, koska tottakai haluamme jonkun 70-lukuisen tai vanhemman eikä mustaa.
Parastahan kirppispöydän pidossa on tietysti se, että saa käydä ainakin kerran päivässä kiertää kirppiksen, tosin näinä kahtena päivänä mitään ei ole tarttunut mukaan muuta kuin lisää hintalappuja :D
Kaikki seuraavat löydöt taitavatkin olla kaikki yhtä lukuunottamatta samalta kirppikseltä viime viikolta ja eiliseltä.
Pyyhkeitä, kaksi kylpypyyhettä ja viisi käsipyyhettä. Oranssikeltainen pyyhe mulla olikin jo, mutta se on vaan niin upea, että voihan niitä olla kaksikin. Vihreä pyyhe oli sen kanssa samassa nipussa ja on hieman tylsä, vaikka Tampellaa onkin.
Käsipyyhkeet olivat myös niputettu yhteen ja oikeasti olisin halunnut vaan nuo liikennemerkkipyyhkeet, jotka ovat aivan mahtavat, niissä on pitsireunatkin. Tosin sen kaksi euroa olisi maksanut noistakin, että ei se haittaa, että muut tulivat vähän kuin kaupanpäälle.
Pyyhkeiden lisäksihän mä tarvitsin ihan hirveästi lakanoita. No nyt ainakin hyvä syy kantaa kaikki rumat kirppikselle, että uudet mahtuu hyllyyn :D Nämäkin oli laitettu samaan nippuun ja taas olisin halunnut vain toisen eli tuon missä on vihreitä kukkia, tosin tässä on sama kuin pyyhkeissä, kaksi euroa olisin maksanut yksistään tuosta toisestakin.
Mä luulin, että mulla oli tälläinen aluslakana jo keltaisena, mistä olisi tullut vaaleanpunaisen pari, mutta ei mulla ollutkaan. Tyynyliinat samasta kankaasta kyllä löytyi vaaleanpunaisena ja keltaisena. Kuviollisia aluslakanoita mulla ei tosin hirveästi ole. Ennen ajattelin, että tulee liian levoton, jos nekin ovat kuviolliset, mutta väärässä olin, nykyään yksiväriset tuntuvat hyvin tylsiltä ja ankeilta.
Lasit kuuluvat taas "kun halvalla sain"-osastoon. Mä olin päättänyt, etten mä hirveästi osta enää näitä mehulaseja, kun ei ne kestä, vaikka ovatkin parhaita laseja ikinä. Kolme lasia maksoi vaan euron, että ehkä niiden hajoaminen ei sitten harmita ihan niin paljon.
Eilen löytyi mahtava vahakankainen essu kolmella eurolla, löytyispä joskus vahakankainen vanha liinakin, siihen asti silittelen essua, mitä en kuitenkaan ikinä muista laittaa päälle ennen kuin olen ihan likainen.
Lumimarjan (vai mikä tuulenpesä tämän kuvion oikea nimi nyt olikaan) näkeminen aiheutti pientä ryntäämistä ja hintalappu sitten voitontanssia. Olisin ollut iloinen pelkästään kattilan näkemisestä, kun en ole ikinä nähnyt tällä kuviolla mitään livenä ja tämä on yksi suosikeistani. Kärsinythän kattila on, sisällä on pari rikkoa ja pohjan läheltä punainen väri on alkanut kulua, mutta en mä mitään käyttökuntoisella tekisikään, mulla on tarpeeksi kattiloita kokkaamiseen. Kattila maksoi huimat kaksi euroa ja kuljetin sitä koko loppureissun tiiviisti kädessäni ettei kukaan vaan vie sitä minulta :D
Tämä on taas tätä asioiden kasaantumista, viime aikoina on tuntunut löytyvän hirveästi kuviollista emalia ja mikä parasta: halvalla!
Mä onnistuin hieman vahingossa lahjoittamaan meidän nojatuolin pois viime kuun lopussa. Se meni kyllä siskolle ja olin sen sille luvannutkin, mutta ajankohta tuli yllättäin. Kirppikseltä löytyi sitten lepakkotuoli väliaikaiseksi ratkaisuksi muutama viikko sitten. Mustavalkoinen päällinen ei ole yhtään meidän näköinen ja siinä oli iso tahrakin. Kuva on luokattoman huono, kun otin sen nopeasti siinä vaiheessa, kun olin jo kiinnittämässä uutta kangasta sen päälle. Kokonaan uutta päällistä en uskaltanut ommella, kun en tiennyt mikä kangas olisi tarpeeksi vahvaa, niinpä jätin vanhan alle.
Ja nyt tuoli sopii loistavasti meille. Kangas on pitkään kaapissa odottanut tarkoitustaan ja nyt sekin pääsi esille. Tuoli on nyt niin nätti, että voin ehkä hetkeksi unohtaa sen, että se on ihan kamalan epämukava :D Mutta olkoot nyt siihen asti, kunnes löytyy uusi. Sohvakin halutaan vaihtaa, mutta oikeaa ei ole tullut vastaan vielä, koska tottakai haluamme jonkun 70-lukuisen tai vanhemman eikä mustaa.
torstai 30. huhtikuuta 2015
Päällystämistä
Mä en osaa käydä porukoilla raahaamatta sieltäkin lisää tavaraa mukaani. Nämä asiat otin kyllä jo pääsiäisenä, mutta kaikki asiat olivat tuunattavaksi ja nyt suurin osa niistä on saatu valmiiksi. Muutama asia odottaa vielä maalaamistaan, mutta kyseessä on niin tylsä asia kuin liitutaulut äidille ja itselle, niin en ole pitänyt hirveää kiirettä niiden kanssa.
Mulla ei ole vielä hirveän montaa täkkiä, mutta niille varattu laatikko olisi ollut pieni jo yhdelle täkille ja täkkipino oli yleensä huonosti ja levällään. Pitkään mietin haluavani niille pärekorin, mutta sitten ymmärsin, ettei sellainen välttämättä kestäisi noiden tuholaisten (kissat ja lapset) kanssa ja luovuin ajatuksesta. Lisäksi ukin luona olleet pärekorit olivat liian pieniä tai suuria.
Matkalaukku olisi vaihtoehto ja niitä aion kesällä ukin luota tuodakin, mutta ne kaipaavat aika järeää pesua, niin parempi jättää se kesään. Ja matkalaukuille olisi kyllä muitakin paikkoja.
Äiti sitten keksi, että siellähän olisi ainakin yksi puulaatikko. Mä odotin ensin vähän erilaista laatikkoa, mutta ainakin tämä on tukeva ja juuri oikean kokoinen.
Mitenkäänhän se ei ole kaunis, mutta tuollaiseksi se ei jäänyt. Maalaaminenkin olisi ehkä riittänyt, mutta nopeampaa oli ommella sille vaatteet. Kankaaksi valikoitui ensimmäinen vaatehuoneesta käteen sattunut verhopari, jolle ei ollut muutakaan käyttöä.
Nyt on täkeilläkin tilaa, kunhan joku muu kuin minä jaksaisi käytön jälkeen niitä viikkailla, eli ei tämä uusi laatikko nyt ihan täysin poistanut ongelmaa siitä, että ne ovat aina huonosti :D
Äitini on töissä ravintolassa ja pyysin häntä säästämään mulle sieltä muutaman ison peltipurkin, kun eihän niitä näin tavallisessa kotitaloudessa kerry. Kannellinen purkki tuli pyytämättä, sille ei ole kyllä vieläkään löytynyt käyttöä (paitsi juuri sain idean, että sinnehän voisi laittaa kaikki virkkuukoukut ja puikot, jotka ovat tällä hetkellä vain laatikon pohjalla pyörimässä!).
Isoille purkeille oli kuitenkin jo idea valmiina, niistä tulisi kukkaruukkuja. Mä olen haaveillut, että kaikki mun kasvit kasvaisi emalikattiloissa, mutta tätä haavetta on kestänyt jo aika monta vuotta eikä mulla ole vieläkään tarpeeksi kattiloita. Eli jotain muuta oli keksittävä.
Tässä lyötiin kaksi kärpästä yhdellä, koska tuota tapettiakin on tullut hamstrattua ilman sen ihmeellisempää käyttöä sille (tänään olisi ollut kirpparilla kolmea eri väriä kiurujen yötä 4e/2m, mutta ne jäi vielä sinne, kun olivat mielestäni hieman kalliita, vaikka onhan se kallista tapettia oikeastikin).
Kiinanruusu on tässä vielä ihan hirveässä kunnossa, kun kissat katkovat siitä oksia, mutta tällä hetkellä se näyttää jo vähän pirteämmältä.
Toista tapettia päätyi myös ruman sähkökaapin oveen ja nyt se maastoutuu meidän eteiseen paremmin. Tähän tarkoitukseen mä alunperin tapetin ostikinkin, mutta eihän sitä tuohon mennyt kovin paljon kuitenkaan.
Rumien kohtien peittäminen jatkui parvekkeelle, jolle on pitänyt monta vuotta tehdä jotain, mutta ideoita ei ole oikein ollut. Parvekeremontti tulee joskus ja sitä ennen on vain kestettävä kuluneita ja huonokuntoisia pintoja. Ennen kuvaahan mä en tietenkään ehtinyt ottaa innostuksessani, mutta yksi kuva löytyi ja sekin on jo vuodelta 2010 eli nykyään tilanne oli ainakin pöydän ja maton suhteen vielä huonompi.
Seinät päällystin vahakangasliinalta, jonka olin muutaman tahran takia saanut äidiltä uusiokäyttöön. Pöydän jalat vedin dc-fixillä, ihan hirveän siististi se ei mennyt, mutta parempi. Liikennemerkki on ollut mulla vuosia, se on ollut yöpöytänä ja koristeena ja vaikka missä virassa, mutta nyt vuosia varastossa. Sen ainakin luulisi kestävän säätä. Matto on ollut meillä ennen vaatehuoneessa, en ymmärrä miksi en ole ennen älynnyt siirtää sitä parvekkeelle. Päällinen on ommeltu rumasta Ikean kankaasta, jonka olen joskus saanut ilmaiseksi ja sen kanssa ei haittaa, että se tulee kuitenkin haalistumaan.
Kunhan vielä saisi kukkia ulos ja luonto alkaisi näyttää vihreämmältä, niin olisi hyvä.
Mulla ei ole vielä hirveän montaa täkkiä, mutta niille varattu laatikko olisi ollut pieni jo yhdelle täkille ja täkkipino oli yleensä huonosti ja levällään. Pitkään mietin haluavani niille pärekorin, mutta sitten ymmärsin, ettei sellainen välttämättä kestäisi noiden tuholaisten (kissat ja lapset) kanssa ja luovuin ajatuksesta. Lisäksi ukin luona olleet pärekorit olivat liian pieniä tai suuria.
Matkalaukku olisi vaihtoehto ja niitä aion kesällä ukin luota tuodakin, mutta ne kaipaavat aika järeää pesua, niin parempi jättää se kesään. Ja matkalaukuille olisi kyllä muitakin paikkoja.
Äiti sitten keksi, että siellähän olisi ainakin yksi puulaatikko. Mä odotin ensin vähän erilaista laatikkoa, mutta ainakin tämä on tukeva ja juuri oikean kokoinen.
Mitenkäänhän se ei ole kaunis, mutta tuollaiseksi se ei jäänyt. Maalaaminenkin olisi ehkä riittänyt, mutta nopeampaa oli ommella sille vaatteet. Kankaaksi valikoitui ensimmäinen vaatehuoneesta käteen sattunut verhopari, jolle ei ollut muutakaan käyttöä.
Nyt on täkeilläkin tilaa, kunhan joku muu kuin minä jaksaisi käytön jälkeen niitä viikkailla, eli ei tämä uusi laatikko nyt ihan täysin poistanut ongelmaa siitä, että ne ovat aina huonosti :D
Äitini on töissä ravintolassa ja pyysin häntä säästämään mulle sieltä muutaman ison peltipurkin, kun eihän niitä näin tavallisessa kotitaloudessa kerry. Kannellinen purkki tuli pyytämättä, sille ei ole kyllä vieläkään löytynyt käyttöä (paitsi juuri sain idean, että sinnehän voisi laittaa kaikki virkkuukoukut ja puikot, jotka ovat tällä hetkellä vain laatikon pohjalla pyörimässä!).
Isoille purkeille oli kuitenkin jo idea valmiina, niistä tulisi kukkaruukkuja. Mä olen haaveillut, että kaikki mun kasvit kasvaisi emalikattiloissa, mutta tätä haavetta on kestänyt jo aika monta vuotta eikä mulla ole vieläkään tarpeeksi kattiloita. Eli jotain muuta oli keksittävä.
Tässä lyötiin kaksi kärpästä yhdellä, koska tuota tapettiakin on tullut hamstrattua ilman sen ihmeellisempää käyttöä sille (tänään olisi ollut kirpparilla kolmea eri väriä kiurujen yötä 4e/2m, mutta ne jäi vielä sinne, kun olivat mielestäni hieman kalliita, vaikka onhan se kallista tapettia oikeastikin).
Kiinanruusu on tässä vielä ihan hirveässä kunnossa, kun kissat katkovat siitä oksia, mutta tällä hetkellä se näyttää jo vähän pirteämmältä.
Toista tapettia päätyi myös ruman sähkökaapin oveen ja nyt se maastoutuu meidän eteiseen paremmin. Tähän tarkoitukseen mä alunperin tapetin ostikinkin, mutta eihän sitä tuohon mennyt kovin paljon kuitenkaan.
Rumien kohtien peittäminen jatkui parvekkeelle, jolle on pitänyt monta vuotta tehdä jotain, mutta ideoita ei ole oikein ollut. Parvekeremontti tulee joskus ja sitä ennen on vain kestettävä kuluneita ja huonokuntoisia pintoja. Ennen kuvaahan mä en tietenkään ehtinyt ottaa innostuksessani, mutta yksi kuva löytyi ja sekin on jo vuodelta 2010 eli nykyään tilanne oli ainakin pöydän ja maton suhteen vielä huonompi.
Seinät päällystin vahakangasliinalta, jonka olin muutaman tahran takia saanut äidiltä uusiokäyttöön. Pöydän jalat vedin dc-fixillä, ihan hirveän siististi se ei mennyt, mutta parempi. Liikennemerkki on ollut mulla vuosia, se on ollut yöpöytänä ja koristeena ja vaikka missä virassa, mutta nyt vuosia varastossa. Sen ainakin luulisi kestävän säätä. Matto on ollut meillä ennen vaatehuoneessa, en ymmärrä miksi en ole ennen älynnyt siirtää sitä parvekkeelle. Päällinen on ommeltu rumasta Ikean kankaasta, jonka olen joskus saanut ilmaiseksi ja sen kanssa ei haittaa, että se tulee kuitenkin haalistumaan.
Kunhan vielä saisi kukkia ulos ja luonto alkaisi näyttää vihreämmältä, niin olisi hyvä.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Lisää väriä
Kun lapset olivat mummolassa, oli yllättävän paljon aikaa tehdä asioita. Muutama pitkän aikaa kesken tai ajatuksen tasolla ollut projekti tuli saatua loppuun ja nyt on vähän tyhjä olo, että mitä tekisi. Tai oli tähän iltapäivään asti, kunnes oli kolmen tunnin sähkökatkos ja lapsikin nukkui, niin ei ollut muuta tekemistä kuin leikellä kankaita palasiksi.
Ensimmäisenä valmiiksi tuli rahi.
Päädyin kysymään miehen mielipidettä kankaasta ja sen ehdoton suosikki oli tämä. Itselläkin tämä oli top kolmosessa ja tämä oli itseasiassa se ensimmäinen kangas, jonka kaapista kaivoin, että tämä voisi sopia. Väriä vähän mietin, että onko se ihan meidän olkkariin sopiva, mutta toisaalta eipä meillä ole ennenkään pysytty missään väriteemoissa. Koko hommassa ei loppujen lopuksi mennyt kuin reilu tunti ja oon kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen.
Tarkoituskin sille löytyi oikeastaan heti, kissa ei eväänsä tuosta liikuta melkein koko päivänä. Toiselle kissalle tarviis melkein oman samanlaisen.
Tilkkupeittokuume alkoi tuossa joku aika sitten. Sellaista olin halunnut jo pitkään ja sitten se halu vaan koveni. Tunnen itseni aika hyvin ja päädyin tekemään erikokoisia paloja, ettei tarvitse kohdistella, koska kaikki ei kuitenkaan osuisi ja menisi hermot ja pitäisi purkaa koko ajan. Nyt jos lähtisin tekemään uudestaan, tekisin monta asiaa eri tavalla enkä ehkä tekisi niin montaa laskuvirhettä kuin tässä tein. Makkarin ilmekin kirkastui hetkessä, en ollut ennen edes tajunnut kuinka synkkää meillä tässä huoneessa oli, eipä ole enää!
Lastenhuoneeseen ompelin tyynyn. Kangas on Mirja Vännin mummola, jonka löysin viime kesänä kirppikseltä. Sitä oli valitettavasti vaan yksi, niin sitä ei saanut pidettyä verhona lastenhuoneessa ja harmitti, kun en ollut keksinyt sille käyttöä. Nyt sekin pääse esille.
Tyynyn idea on siis se, että se syö sisäänsä meidän kaikki pehmolelut. Alasängyssä on kuitenkin paljon ylimääräistä tilaa, kun pienempi lapsi on vielä kovin lyhyt tapaus, mutta lattialla tilaa oli hyvin vähänlaisesti. Ennen pehmolelut majailivat isossa pyykkikorissa.
Miehellekin piti keksiä tekemistä ja niinpä pistin sen poraamaamaan. Fazerin puulaatikko pääsi keittiöön hyllyksi. Tällä hetkellä siinä on ensimmäisenä käteen sattuneet esineet esillä, mutta ehkä siihen löytyy jotain, mikä oikeasti kuuluu siihen.
Remontti alkaa meidän asunnon osalta toivottavasti olla kohta ohi. Kaikkein paras asia, mikä siihen liittyy oli se, kun ne ilmoittivat, että maalaavat meidän vessan, kunhan ostetaan vaan väriä. Oikeasti niiden olisi pitänyt vaan paikata tekemiään reikiä, mutta koska meillä ei ole valkeita seiniä, se oli hieman ongelmallista. Ennen meidän vessa oli kamala vaaleansininen ja edelliset asukkaat olivat laittaneet siihen merellisiä kalvokuvia, joita mä olin epätoivoisesti yrittänyt saada pois ja tulos oli aika hirveä.
Uudeksi väriksi mietin ensin minttua, mutta toinen vaihtoehto vei sitten voiton ja onneksi valittiin se. Minttu olisi ollut meille liian vaaleaa. Uusi seinä on ihana ja mä vaan haluaisin halailla sitä. Vessassa ei ole oikein voinut muuten vielä sisustaa, kun se on vielä sen verran kesken, mutta kohta pääsee laittamaan uusia naulakoita ja hyllyjä.
Nyt kun vessakin on viimein saatu maalattua (tätä on suunniteltu monta vuotta, mutta jotenkin se on aina jäänyt), mies on alkanut inhoamaan keittiön seiniä. Aika haaleathan ne ovat muihin huoneisiin verrattuina, mutta keittiön suurin ongelma on varmaan valkeat kaapinovet, mitkä tekee huoneesta entistä haaleamman. Että seuraavaksi siirrytään varmaan suunnittelemaan keittiöön uusia värejä, koska eihän sitä ilman suuria projekteja osaa olla.
Ensimmäisenä valmiiksi tuli rahi.
Päädyin kysymään miehen mielipidettä kankaasta ja sen ehdoton suosikki oli tämä. Itselläkin tämä oli top kolmosessa ja tämä oli itseasiassa se ensimmäinen kangas, jonka kaapista kaivoin, että tämä voisi sopia. Väriä vähän mietin, että onko se ihan meidän olkkariin sopiva, mutta toisaalta eipä meillä ole ennenkään pysytty missään väriteemoissa. Koko hommassa ei loppujen lopuksi mennyt kuin reilu tunti ja oon kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen.
Tarkoituskin sille löytyi oikeastaan heti, kissa ei eväänsä tuosta liikuta melkein koko päivänä. Toiselle kissalle tarviis melkein oman samanlaisen.
Tilkkupeittokuume alkoi tuossa joku aika sitten. Sellaista olin halunnut jo pitkään ja sitten se halu vaan koveni. Tunnen itseni aika hyvin ja päädyin tekemään erikokoisia paloja, ettei tarvitse kohdistella, koska kaikki ei kuitenkaan osuisi ja menisi hermot ja pitäisi purkaa koko ajan. Nyt jos lähtisin tekemään uudestaan, tekisin monta asiaa eri tavalla enkä ehkä tekisi niin montaa laskuvirhettä kuin tässä tein. Makkarin ilmekin kirkastui hetkessä, en ollut ennen edes tajunnut kuinka synkkää meillä tässä huoneessa oli, eipä ole enää!
Lastenhuoneeseen ompelin tyynyn. Kangas on Mirja Vännin mummola, jonka löysin viime kesänä kirppikseltä. Sitä oli valitettavasti vaan yksi, niin sitä ei saanut pidettyä verhona lastenhuoneessa ja harmitti, kun en ollut keksinyt sille käyttöä. Nyt sekin pääse esille.
Tyynyn idea on siis se, että se syö sisäänsä meidän kaikki pehmolelut. Alasängyssä on kuitenkin paljon ylimääräistä tilaa, kun pienempi lapsi on vielä kovin lyhyt tapaus, mutta lattialla tilaa oli hyvin vähänlaisesti. Ennen pehmolelut majailivat isossa pyykkikorissa.
Miehellekin piti keksiä tekemistä ja niinpä pistin sen poraamaamaan. Fazerin puulaatikko pääsi keittiöön hyllyksi. Tällä hetkellä siinä on ensimmäisenä käteen sattuneet esineet esillä, mutta ehkä siihen löytyy jotain, mikä oikeasti kuuluu siihen.
Remontti alkaa meidän asunnon osalta toivottavasti olla kohta ohi. Kaikkein paras asia, mikä siihen liittyy oli se, kun ne ilmoittivat, että maalaavat meidän vessan, kunhan ostetaan vaan väriä. Oikeasti niiden olisi pitänyt vaan paikata tekemiään reikiä, mutta koska meillä ei ole valkeita seiniä, se oli hieman ongelmallista. Ennen meidän vessa oli kamala vaaleansininen ja edelliset asukkaat olivat laittaneet siihen merellisiä kalvokuvia, joita mä olin epätoivoisesti yrittänyt saada pois ja tulos oli aika hirveä.
Uudeksi väriksi mietin ensin minttua, mutta toinen vaihtoehto vei sitten voiton ja onneksi valittiin se. Minttu olisi ollut meille liian vaaleaa. Uusi seinä on ihana ja mä vaan haluaisin halailla sitä. Vessassa ei ole oikein voinut muuten vielä sisustaa, kun se on vielä sen verran kesken, mutta kohta pääsee laittamaan uusia naulakoita ja hyllyjä.
Nyt kun vessakin on viimein saatu maalattua (tätä on suunniteltu monta vuotta, mutta jotenkin se on aina jäänyt), mies on alkanut inhoamaan keittiön seiniä. Aika haaleathan ne ovat muihin huoneisiin verrattuina, mutta keittiön suurin ongelma on varmaan valkeat kaapinovet, mitkä tekee huoneesta entistä haaleamman. Että seuraavaksi siirrytään varmaan suunnittelemaan keittiöön uusia värejä, koska eihän sitä ilman suuria projekteja osaa olla.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Valinnan vaikeus, apua!
Parasta kirppistelyssä on se, että ei ikinä tiedä, mitä tarttuu mukaan. Tänä aamuna löytyi pieni jakkara.
Alkuperäinen kangas on ruma ja rikki. Kanteen kangas saa jäädä alle ja muualta irroitin jo vanhan kankaan. Ajattelin olla tehokas ja aloittaa heti päällystämään uudestaan. Tai niin mä luulin.
Muutaman minuutin kaapin kaivelun jälkeen mulla oli aika monta vaihtoehtoa kankaaksi. Ihan turhan monta ja enhän mä osaa päättää. Sain karsittua vaihtoehtoja seitsemään eli varmaan tarvitsisin seitsemän samanlaista jakkaraa, mutta koska mulla on vain yksi, pitäisi päättää.
Mikähän teidän muiden mielestä olisi paras vaihtoehto? Samalla kankaalla olisi siis tarkoitus päällystää koko penkki.
1. Kirsikka
2. Mansikka
3. Ovaali
4. Sydän
5. Nuppu
6. Keltainen kukka
7. Vihreä kukka
Itse olen tässä ehkä päätynyt kolmeen suosikkiin, mutta ei noissa muissakaan ole mitään vikaa. Vielähän niitä kankaita olisi kaapissa vaikka kuinka, mutta en uskalla etsiä enää, koska sitten vaihtoehdot vain lisääntyisi enkä osaisi päättää ikinä, kun tämä on nytkin näin hankalaa :D
Alkuperäinen kangas on ruma ja rikki. Kanteen kangas saa jäädä alle ja muualta irroitin jo vanhan kankaan. Ajattelin olla tehokas ja aloittaa heti päällystämään uudestaan. Tai niin mä luulin.
Muutaman minuutin kaapin kaivelun jälkeen mulla oli aika monta vaihtoehtoa kankaaksi. Ihan turhan monta ja enhän mä osaa päättää. Sain karsittua vaihtoehtoja seitsemään eli varmaan tarvitsisin seitsemän samanlaista jakkaraa, mutta koska mulla on vain yksi, pitäisi päättää.
Mikähän teidän muiden mielestä olisi paras vaihtoehto? Samalla kankaalla olisi siis tarkoitus päällystää koko penkki.
1. Kirsikka
2. Mansikka
3. Ovaali
4. Sydän
5. Nuppu
6. Keltainen kukka
7. Vihreä kukka
Itse olen tässä ehkä päätynyt kolmeen suosikkiin, mutta ei noissa muissakaan ole mitään vikaa. Vielähän niitä kankaita olisi kaapissa vaikka kuinka, mutta en uskalla etsiä enää, koska sitten vaihtoehdot vain lisääntyisi enkä osaisi päättää ikinä, kun tämä on nytkin näin hankalaa :D
perjantai 6. helmikuuta 2015
Sarjakuvilla päällystetty asunto
Yöpöytä meni rikki. Mikä ei ollut yllätys tätä ja viimeistä niittiä ollaan odotettu jo kauan. Oikeastihan se ei ole edes yöpöytä vaan kukkapöytä, mutta ainut tuohon väliin sopiva huonekalu, mikä löydettiin. Jossain vaiheessa suunnittelin maalaavani sen tai tekeväni sille jotain, että se olisi hienompi, mutta sitten se alkoi näyttämään merkkejä siitä, ettei se jaksa välttämättä kovin kauaa. Onneks tämän lopullisen hajoamisen aikaan uusi yöpöytä oli jo valmis ja enää vain hakemista vaille.
Uusi yöpöytä on tehty yhdessä appiukon kanssa, jolle mä yleensäkin nakitan kaikki hommat, jotka on hyvä tehdä autotallissa ja vaatii enemmän työkaluja. Meillä on itseasiassa jo aika monta huonekalua, mitkä se on tehnyt mun suunnitelmien pohjalta. Ja uusia tarpeita mulla olisi taas, jos niitä taas kohta kehtaisi sille kertoa :D
Entisessä elämässään se oli dvd-hylly. Hieman muutettiin kokoa ja mä päällystin sen sarjakuvilla ja appiukko lakkasi pinnan.
Sarjakuvilla päällystäminen on yksi mun suosikkijutuista. Sitä on niin mukava tehdä ja sillä tulee mukavan näköistä jälkeä. Nyt pikkuhiljaa pitää vaan todeta, että kiintiö alkaa olla ehkä täynnä ja meidän asuntoon ei voi enää suuremmin sijoittaa enää sarjakuvitettuja huonekaluja, vaikka supersankarit nyt onkin rakkaita koko perheelle (pienin ei ehkä vielä ihan ymmärrä, mutta sillä ei oikein taida olla muuta vaihtoehtoa kuin tykätä niistä).
Tuoli oli ensimmäinen. Näin netissä kuvan ja halusin sellaisen heti. Hommakaan ei ollut niin kamalan aikaa vievä kuin alunperin luulin. Tähän tuoliin liittyy kuitenkin yksi outo juttu. Meillä on täällä kaupungissa pelikauppa, jossa on He-man sarjakuvilla päällystetty tuoli. Eihän tämä mikään uniikki idea ole ja hyvin sopii pelikaupan sisustukseen sellainen tuoli. Mikä tässä on outoa, niin se tuoli on ihan malliltaan ihan täsmälleen sama kuin tämä minun tuolini.
Eteisestä löytyy avainkaappia (siinä lukee "Saatanan paska" ) ja meillä ei ole sulaketaululle kaappia vaan pelkkä pahvilaatikko sen päällä.Voi tietysti olla, että nyt remontissa saamme siihen kaapin, vaikken mä haluaisikaan.
Laatikon olen saanut isältäni, siinä oli hänen työpaikallaan jotain teriä. Nyt siellä on mun koruilutarvikkeet. Oikeasti sen paikka on olkkarissa.
Ja muksujen huoneen hylly. Tämä on ehkä huonoiten onnistunut projekti enkä oikein edes tiedä, mikä meni vikaan, että siitä tuli noin tumma. Ehkä pohjalla ollut oranssi maali tai sitten huono lakka tai huono suti tai jokin.
Näiden lisäksi meillä on ollut myös kukkaruukkuja päällystetty, mutta ne ovat hajonneet. Päällystin kerran jopa kengät, mutta niistä ei tullut kovin hyvät eikä niitäkään ole enää olemassa.
Nyt pitää sitten varmaan keksiä joku uusi juttu, jota voin tunkea joka paikkaan :D
Uusi yöpöytä on tehty yhdessä appiukon kanssa, jolle mä yleensäkin nakitan kaikki hommat, jotka on hyvä tehdä autotallissa ja vaatii enemmän työkaluja. Meillä on itseasiassa jo aika monta huonekalua, mitkä se on tehnyt mun suunnitelmien pohjalta. Ja uusia tarpeita mulla olisi taas, jos niitä taas kohta kehtaisi sille kertoa :D
Entisessä elämässään se oli dvd-hylly. Hieman muutettiin kokoa ja mä päällystin sen sarjakuvilla ja appiukko lakkasi pinnan.
Sarjakuvilla päällystäminen on yksi mun suosikkijutuista. Sitä on niin mukava tehdä ja sillä tulee mukavan näköistä jälkeä. Nyt pikkuhiljaa pitää vaan todeta, että kiintiö alkaa olla ehkä täynnä ja meidän asuntoon ei voi enää suuremmin sijoittaa enää sarjakuvitettuja huonekaluja, vaikka supersankarit nyt onkin rakkaita koko perheelle (pienin ei ehkä vielä ihan ymmärrä, mutta sillä ei oikein taida olla muuta vaihtoehtoa kuin tykätä niistä).
Tuoli oli ensimmäinen. Näin netissä kuvan ja halusin sellaisen heti. Hommakaan ei ollut niin kamalan aikaa vievä kuin alunperin luulin. Tähän tuoliin liittyy kuitenkin yksi outo juttu. Meillä on täällä kaupungissa pelikauppa, jossa on He-man sarjakuvilla päällystetty tuoli. Eihän tämä mikään uniikki idea ole ja hyvin sopii pelikaupan sisustukseen sellainen tuoli. Mikä tässä on outoa, niin se tuoli on ihan malliltaan ihan täsmälleen sama kuin tämä minun tuolini.
Eteisestä löytyy avainkaappia (siinä lukee "Saatanan paska" ) ja meillä ei ole sulaketaululle kaappia vaan pelkkä pahvilaatikko sen päällä.Voi tietysti olla, että nyt remontissa saamme siihen kaapin, vaikken mä haluaisikaan.
Laatikon olen saanut isältäni, siinä oli hänen työpaikallaan jotain teriä. Nyt siellä on mun koruilutarvikkeet. Oikeasti sen paikka on olkkarissa.
Ja muksujen huoneen hylly. Tämä on ehkä huonoiten onnistunut projekti enkä oikein edes tiedä, mikä meni vikaan, että siitä tuli noin tumma. Ehkä pohjalla ollut oranssi maali tai sitten huono lakka tai huono suti tai jokin.
Näiden lisäksi meillä on ollut myös kukkaruukkuja päällystetty, mutta ne ovat hajonneet. Päällystin kerran jopa kengät, mutta niistä ei tullut kovin hyvät eikä niitäkään ole enää olemassa.
Nyt pitää sitten varmaan keksiä joku uusi juttu, jota voin tunkea joka paikkaan :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)