Syyskuu

Koulua on nyt ollut kaksi viikkoa ja vielä ainakin se on jännää ja kiinnostavaa ja täynnä hyviä tyyppejä. Tähän mennessä tosin on enimmäkseen vaan tutustuttu ja leikitty eikä ole ollut yhtään raskasta, että ehkä tämä tästä muuttuu :D Meidän kampus on tosi kaunis, vanhimmat rakennukset ovat satoja vuosia vanhoja ja kaikkialla on paljon erilaisia kasveja (tosin alan kohta varmaan vihaamaan niitä, kun pitää opetella mitä ne ovat latinaksi). On kuitenkin tosi mukava taas tehdä jotain muuta kuin olla kotona ja alakin tuntuu omalta heti alkuun, vaikkei vielä tosiaan hirveästi olla tehty.

Ennakko-oletuksista huolimatta kirppiksillä on ehtinyt käymään melkein yhtä hyvin kuin ennenkin, ainakin paristi viikossa. Tässä parin viikon sisällä on myös käyty parilla pihakirpparilla, tosin niistä löytyi yhteensä vain yksi asia.

Pihakirppislöytö on siis Aarikan peltipurkki. Yritin kirppistapahtumasta ostaa isompiakin purkkeja toisesta pöydästä, mutta kymppi likaisesta ja ruosteisesta purkista oli aivan liikaa, varsinkin kun juuri oli ostanut priiman kolmella eurolla. Omppualusia mulla oli jo yksi ennestään ja niiden mukana tuli tyhmä kiiltävä alusta, jossa on joku linna tai muu kaiverrettuna. Pitää varmaan keksiä siihen jotain tuunausta tai käydä viskaamassa lahjoituksena jonnekin. Finelin pienet kulhot on niin käteviä ja kyllähän kaikki alle vitosen sellaiset tuntuu lähtevän mukaan. Vihreä maksoi neljä euroa ja hetken päästä löytyi punainen kolmella eurolla.

Päätin joku aika sitten, että vaihtaisin meidän laseja noihin vanhoihin Riihimäkeläisiin, kun ne ovat kestävämpiä kuin ohuet kuviolliset. Ja sitten niitä ei enää löytynyt mistään, ainakaan sellaisia jotka olisi minua miellyttänyt. Näitä laseja löytyi jo pari ennestään. Se on kyllä käsittämätöntä, että kun päättää alkaa ostamaan jotain, mitä on ennen nähnyt koko ajan kirppiksillä, niin ne katoaa jonnekin. Tällä hetkellä olen etsinyt pientä ruusukuvioista kuppia täsmätarpeeseen eikä sellaista löydy, tai jos olisi sopiva, niin sillä on tassi, se on kallis tai pitäisi ostaa kuusi samanlaista.

Arabian kupissa on pieni halkeama, mutta en ole ennen tälläistä nähnytkään, niin lähti se mukaan. Pari päivää ennen kupin löytymistä olin saanut keittiöön uuden hyllyn kupeille (esittelyä seuraa pian!) ja pitihän sinne saada uutta täytettä. Alla oleva kangas löytyi Fidasta ja päätyy tilkuiksi uuteen tilkkutäkkiprojektiin, kunhan sen saisi joskus aloitettua. 

Vihreä on verho, oranssikeltainen liina, millainen mulla on ollut jo, mutta olen silpunnut sen. Keltamustat on kaksi verhoa (Vallilaa?), joista ajattelin olkkariin kappaa, mutta ei ne sovikaan siihen, päätyvät varmaan toinen kiertoon ja toinen makkarin verhoksi. Vaaleanpunainen oli tosi halpa lakanakankaan pala, ehkä siitä voisi tyynyliinoja tehdä.

Tampellan verho päätyi heti makkarin ikkunaan. Ensin verhopari tuntui tosi kalliilta ja en olisi tarvinnyt kuin toisen. En silti voinut vastustaa tätä ja loppujen lopuksi kävi hyvin, pääsin toisesta verhosta heti eroon ja sain siitä vähän vahingossa enemmän kuin maksoin itse kahdesta verhosta yhteensä.

Vein kirppikselle hirveen kasan epäsopivia retromekkoja ja pääsinkin melkein kaikista eroon. Sehän on aivan pätevä syy ostaa kahdessa päivässä seitsemän uutta mekkoa kirppikseltä, joista kaksi päätyy käyttöön ilman korjaamista, yhtä pitää vähän suurentaa, kahta kaventaa ja parista lyhentää helmaa. Yksi päätyy varmaan saksien alle, koska oli kyllä malliltaan hyvin kaukana siitä mitä voin pitää, mutta kangas on kaunista.

Mä oon varmaan ennenkin maininnut, etten tarvitsisi Koldin purkkeja enää ja voisin hyvin olla ostamatta niitä. Mutta kun ei mulla ollut vielä yhtään vaaleanpunaista. Alla näkyvä pyöreä liinakin mulla itseasiassa oli jo ennestään, tosin leikattuna hameeksi, niin nyt on ehjäkin versio taas :D

Tämän päivän ostokset oli kaikki samasta pöydästä ja maksoivat kympin. Nyt on keittiöön uusi kappa, liina (Tampellan kangasta) ja uusi pussilakana. Ja kaksi isohkoa kangaspalaa, jotka molemmat kuiskaili mulle, että tee meistä mekko. Oranssi haluaisi olla maksimekko, vaikka mä kuinka oon sille yrittänyt sanoa, etten mä osaa käyttää sellaisia, mutta pitää ehkä opetella.

Kissakin on alkanut oppimaan kissojen tavoille eli olemaan aina tiellä :D Ja repimään vessapaperia ja varastamaan ruokaa ja jahtaamaan varpaita ja kaikkia kivoja kissojen juttuja, joihin omistajilta ei missään nimessä mene hermot.

Siivouspäivä

Tänään vietettiin siivouspäivää ja vanhemman mukulan kanssa kierrettiin mun käsittääkseni kaikki täällä olleet paikat. Joku saattoi keskustassa mennä ohi, kun ei sattunut silmään, mutta ehkä me ei menetetty mitään ja tavaroita löytyi ihan tarpeeksi kuitenkin.

Muksulla oli hammaskeijun tuomat kolikot ja sai muutamalla kolikolla vaikka kuinka monta lelua itselleen. Siivouspäivinä on kyllä leluja aina löytynyt, mutta omat löydöt ovat yleensä jääneet vähemmälle.

Ensimmäisestä paikasta löytyi oranssi aterinlaatikko ja kolme kappaletta kukallisia verhoja. Yhteensä näistä köyhtyi euron verran. Muutama seuraava paikka oli tyhjän kanssa. Torilla oli peräkonttikirppis, mikä oli musta vähän outoa, kun sitä kuitenkin mainostettiin siivouspäivän kartalla, mutta paikat olivat maksullisia. Aika paljon siellä olikin sellaisia myyjiä, jotka kiertävät tapahtumia työkseen. Vaikka torilla olikin paljon myyjiä, mukaan tarttui vain Arabian kuppi, joka ei edes maksanut mitään. Myyjällä oli ollut niitä useampi ja joku oli ostanut kaikki ehjät ja jättänyt viallisen ottamatta ja mä sain sen.

Keskustassa oli kävelykadulla paljon myyjiä, mutta enimmäkseen vaan "tavallista" tavaraa, vaatteita ja lasten juttuja eli mä en löytänyt mitään, muksu kyllä. Torilta suunnattiin lähelle mun entistä kotia ja se oli varmaan koko päivän paras paikka. Sieltä tarttui mukaan pyöreä liina ja kylmälaukku yhteensä 7 eurolla. Eihän siitä nyt ole kuin pari kuukautta, kun ostin sinisen samanlaisen kylmälaukun, mutta kyllä olisi jäänyt vaivaamaan, jos en olisi tätä ottanut mukaan, varsinkaan kun ei siitä pyydetty oikeastaan mitään. Myyjällä ois ollut myös paljon vanhaa Arabiaa ja Fineliä, eivät nekään ehkä ihan kaikkein kalleimpia olleet, mutta eivät mitään halpojakaan. Tinkiä olisi kuulemma saanut, mutta kyllä se aika kaukana oli, mitä mä olisin raaskinut maksaa. Mutta kivahan kauniita esineitä on aina katsella.

Parin hutipaikan jälkeen löytyi vielä vihreä verho ja pinkkikeltainen liina, josta maksoin enemmän kuin olin ajatellut, mutta se oli niin kaunis ja ehkä 8 euroa niistä yhteensä nyt ei ihan kamalasti ollut. Viimeisestä paikasta löytyi vielä Trivial Pursuit, jota en ymmärtänyt kuvata, mutta siinä kysytään pelkästään vaan ysäristä. Kerrankin ehkä sellaisia kysymyksiä, joihin mäkin voin jotain tietää. Paitsi on meillä Disney Trivial ja se on aivan liian helppo.

Ensi viikonlopuksi olisi vielä kolme kirppistapahtumaa, jos kaikkiin ehditään, kahteen ainakin ja sitten pitääkin varmaan alkaa taas odottamaan kevään pihakirppiksiä.

Kirppikseltä

Viime lauantaina täällä oli yhdessä kaupunginosassa pihakirppiksiä. Aikataulujen takia jouduin menemään pyörällä, mikä oli sinäänsä ihan kiva, vaikka oli kuuma ja yhteensä tuli ainakin 15 kilometriä ajeltua, suurin osa siitä oli vielä mäkiä ylös tai alas. Ja alas vielä niin jyrkkiä, ettei niitä uskaltanut ajaa ilman että jarrutti koko ajan. Povasin jo etukäteen, että kun liikkuu pyörällä, niin löytää vaan kaikkea isoa ja niin kävikin.

Mukaan tarttui täkki vitosella. Täkki on ihan uskomattoman painava, painaa varmaan yksin yhtä paljon kuin mun entiset peitot yhteensä D Tai ainakin melkein.
Hylly, joka nyt ei kuvassa näy kunnolla, päätyy keittiöön ja esittelen sen sitten paremmin, kun se on maalattu ja saatu paikalleen. Keittiön hyllyprojekti on muutenkin edennyt, kun käytiin ostamassa viimein lautoja ja appiukko on ilmeisesti tänään alkanut kokoamaan niistä hyllyä. Hylly maksoi neljä euroa ja oli juuri oikein kokoinen. Kotona mallailin siihen tavaroita, jotka siihen olisivat ehkä tulossa ja ne mahtui siihen juuri.
Muuta pihakirppiksiltä ei mukaan tarttunutkaan, vaikka paikkoja oli lähemmäs kolmeakymmentä.

Täkkejä on tässä löytynyt toinenkin lisää. Vihreä täkki löytyi Fidasta vitosella ja oli niin kamalan kaunis, ettei sitä voinut jättää, vaikka tiedostinkin sen, että välttämättä ei ehkä tarvita lisää täkkejä (vaikka viimeksi, kun rakennettiin lasten kanssa majaa, täkit loppuivat kesken), kun pino on kasvanut jo niin valtavaksi. Tämä täkki on taas ihanan kevyt ja ohut, kiva kesätäkki.

Hetki sitten sain päähäni, että tarvitsen kaksi puista leikkuulautaa yhteen tiettyyn kohtaan keittiössä. Eikä niitä sitten meinannut enää löytyä mistään, vaikka aiemmin niitä oli tullut koko ajan vastaan. Tai sitten ne olivat kurjassa kunnossa, kalliita tai kuviointi ei miellyttänyt. Tämä lauta oli aivan täydellinen ja maksoi vain kaksi euroa. Nyt kun löytäisi sille vielä kaverin, niin saisi ne seinälle.
Kellokokoelmakin kasvoi yhdellä. Kiinalainen kello on oikeasti paljon kirkkaamman värinen kuin kuvassa. Olin sen kanssa oikeaan aikaan liikkeessä, koska yleensä näistä pyydetään aika paljon ja tästä pyydettiin vain kaksi euroa. Kirppiksen kassallakin myyjä huuteli miestään katsomaan kelloa, että kuinka hieno ja halpa on löytynyt. Mies ilmeisesti kerää kelloja ja ilmeestä huomasi, että häntä ehkä hieman harmitti hieman, että minä olin ehtinyt ensin :D Pöytää oli kuulemma juuri käyty täyttämässä.
Pullalautasista meillä on hirveä pula ja nykyisistäkin osa on rikki tai kamalan rumia, mutta yllättävän vähän kivoja on tullut vastaan. Nyt löytyi sentään yksi ja sekään ei maksanut edes euroa.

Pientä Arabian Emilia-seinälautasta olen hipelöinyt yhdellä kirpparilla varmaan kuukauden ainakin ja pitänyt neljää euroa tuon kuntoisesta aivan liian kalliina ja odottanut, että pöytä menisi aleen. Nyt se viimein oli mennyt ja ehdin jo huolestua, että joku oli ehtinyt ostaa sen ennen minua, mutta viimein löysin sen pöydästä, joku oli laittanut sen kahvikupin sisälle. Samalla reissulla löytyi UHR:n seinäkangas eurolla: Ensin näin vain puurimat ja arvasin heti, että seinäkangas ja aloin jännittämään, että olisiko siellä joku upea vai jotain ihan tyhmää. Pettya ei onneksi tarvinnut.
Tapettirulla maksoi euron ja on selkeästi vanhaa. Kuviosta ei ihan hirveästi saa selvää edes livenä, kun en ole vielä raaskinut edes avata sitä, mutta ehkä tässä joku päivä, kun keksin sille käyttöä.

Torstaina tein pienen kirppisreissun vähän kauemmas ja kävin Akaalla ja Valkeakoskella kirppiksillä. Kävin yhteensä kuudessa paikassa eikä löydöt nyt ihan hirveän valtavat olleet, mutta mieluisat kuitenkin. Sateenvarjo on ehdoton suosikkini, siinä on jopa kahvassa koukku, josta sitä on kiva heilutella. Mansikkapurkki maksoi vain euron, niin piti se ostaa, vaikka samoja purkkeja mulla olikin ennestään jo kolme. Halvat Koldit on sellainen asia, mitä mä en voi jättää, paitsi tietysti huonokuntoiset jäävät ostamatta. Nytkin olisi ollut yksi jollain parillakytä sentillä, mutta mitäpä sitä rikkinäisellä, kun ehjiäkin on jo liikaa :D
Essumekko menee ehkä uusiokäyttöön, kun oli hieman vääränkokoinen. Olin laskeskellut, että siitä saisi tehtyä tavallisen mekon, mutta enpä kirpparilla sitten huomannut, että se lyhenee taakse niin valtavasti, että eipä siitä sitten mekkoa saanutkaan.

Nyt pitäisi mennä nukkumaan, että jaksaa kiertää huomenna siivouspäivän kirppiksiä. Täällä ei ole varmaan koskaan ollut ilmotttautuneena näin montaa myyjää (mun listassa on 22 paikkaa + peräkonttikirppis Torilla, onneksi näistä reilusti yli puolet olivat keskustassa lähellä toisiaan, niin ei tule niin paljon ajelua). Olen jo valmiiksi varautunut siihen pettymykseen, etten löydä mitään hienoa, mutta kyllähän sitä silti odottaa.

Ilmaista

Kun löytää halvalla jotain mieluisaa, on se aina hienoa. Sitä parempaa on vielä löytää ilmaiseksi jotain mieluisaa ja kauan etsittyä.

Viikon sisään ilmaisia löytöjä on tullut useampi, osa facebookin kautta ja osa roskiksesta. Meidän talossa joku ilmeisesti siivoaa, kun roskis oli puolillaan ehjää, käyttökelpoista, siistiä ja hyvää tavaraa. Kaikkea mä en jaksanut sieltä mukananani kantaa, vaikka mieli olisikin tehnyt viedä ne Fidaan tai jonnekin. Ehjän tavaran päätyminen on kaatopaikalle on yksi asioista, joka ärsyttää mua eniten. Itse kuitenkin yrittää käyttää aina kaiken loppuun (tai laittaa kirppikselle yms) ja sitten vielä uusiokäyttää ja kierrättää sitten asianmukaisesti.

Taulut löytyivät tosiaan roskiksesta, kaksi takana olevaa päätyy kehyksiksi, koska kuvat eivät miellytä, mutta keskimmäinen taulu päätyy tuollaisenaan seinälle. Se on piirustus vuodelta -45. Takana on teksti, jossa kerrotaan, että joku on saanut sen nimipäivälahjaksi vappuna -49. Taululle on paikkakin valmiina, mutta kukaan ei ole ehtinyt lyömään sille naulaa.

Roskista löytyi myös koreja. Kuvasta poiketen neljä, mutta neljäs päätyi jo melkein heti käyttöön enkä jaksanut kaivaa sitä enää kuvaan. Kuvaamatta jäi myös panhuilu, mistä tuli heti esikoisen suosikki. Hirveästi se ei siitä ääntä saa aikaiseksi, mutta ehkä se on ihan hyvä :D

Fb:n annetaan palstalta tarttui mukaan pussillinen kankaita. Oikeasti halusin vain violetin ja sinisen, ne ovat sellaista kangasta, mistä aika moni vanha mekko on. Ja mekoiksi ne päätyvätkin, kunhan saan sopivan kaavan. Itseasiassa kaavakin on jo valittu, kunhan vaan löydän oikean lehden ja nään, että muistinko sen kaavan olevan oikeanlainen.

Facebookin kautta on tämäkin löytö. Mä olen kaivannut pari vuotta vanhaa senkkiä, jossain vaiheessa itseasiassa kolmea, mutta määrä väheni yhteen. Paikka ei ollut tämä, mihin senkin piti tulla, mutta koska tämä oli isompi kuin mä olin ajatellut, niin piti vähän siirrellä huonekaluja. Oikeastihan tämä on kirjahylly, mutta hyllyosat päätyivät kellariin odottamaan, jos niille olisi joskus käyttöä.

Senkki on ehjä ja tukeva, pinnassa on vähän naarmuja, mutta ei nekään näy kuin ihan lähelle. Se on täydellinen ja ihana ja sopii meille loistavasti. En ymmärrä miten joku raaski luopua tuosta ja vielä ilmaiseksi. Pääsihän siitä tietysti nopeasti eroon näin :D

Avainkin oli tallessa ja vielä kauniskin. Lukossa sitä en kyllä uskalla pitää, koska lapset sen siitä hävittäisivät kuitenkin.

En tarvii mutta haluan

Tällä viikolla poikkeuksellisesti on tullut kannettua tavaraa kirpparille eikä sieltä pois. Eilen alkoi pöydän pito ja hirveä määrä tavaraa on jo sinne kannettu. Tänään siivosin vintin ja sisältä melkein kaikki kaapit on käyty jo läpi, enää kaksi yläkaappia ja vaatehuone. Vaatehuone on tietysti kaikkein pahin, vaatteet on jo käyty läpi aiemmin, mutta suurimman osan tilasta siellä tietysti vie kankaat ja niistäkin osa on varmasti sellaisia, joista voisi luopua.

Parastahan kirppispöydän pidossa on tietysti se, että saa käydä ainakin kerran päivässä kiertää kirppiksen, tosin näinä kahtena päivänä mitään ei ole tarttunut mukaan muuta kuin lisää hintalappuja :D

Kaikki seuraavat löydöt taitavatkin olla kaikki yhtä lukuunottamatta samalta kirppikseltä viime viikolta ja eiliseltä.

Pyyhkeitä, kaksi kylpypyyhettä ja viisi käsipyyhettä. Oranssikeltainen pyyhe mulla olikin jo, mutta se on vaan niin upea, että voihan niitä olla kaksikin. Vihreä pyyhe oli sen kanssa samassa nipussa ja on hieman tylsä, vaikka Tampellaa onkin.
Käsipyyhkeet olivat myös niputettu yhteen ja oikeasti olisin halunnut vaan nuo liikennemerkkipyyhkeet, jotka ovat aivan mahtavat, niissä on pitsireunatkin. Tosin sen kaksi euroa olisi maksanut noistakin, että ei se haittaa, että muut tulivat vähän kuin kaupanpäälle.

Pyyhkeiden lisäksihän mä tarvitsin ihan hirveästi lakanoita. No nyt ainakin hyvä syy kantaa kaikki rumat kirppikselle, että uudet mahtuu hyllyyn :D Nämäkin oli laitettu samaan nippuun ja taas olisin halunnut vain toisen eli tuon missä on vihreitä kukkia, tosin tässä on sama kuin pyyhkeissä, kaksi euroa olisin maksanut yksistään tuosta toisestakin.

Mä luulin, että mulla oli tälläinen aluslakana jo keltaisena, mistä olisi tullut vaaleanpunaisen pari, mutta ei mulla ollutkaan. Tyynyliinat samasta kankaasta kyllä löytyi vaaleanpunaisena ja keltaisena. Kuviollisia aluslakanoita mulla ei tosin hirveästi ole. Ennen ajattelin, että tulee liian levoton, jos nekin ovat kuviolliset, mutta väärässä olin, nykyään yksiväriset tuntuvat hyvin tylsiltä ja ankeilta.

Lasit kuuluvat taas "kun halvalla sain"-osastoon. Mä olin päättänyt, etten mä hirveästi osta enää näitä mehulaseja, kun ei ne kestä, vaikka ovatkin parhaita laseja ikinä. Kolme lasia maksoi vaan euron, että ehkä niiden hajoaminen ei sitten harmita ihan niin paljon.

Eilen löytyi mahtava vahakankainen essu kolmella eurolla, löytyispä joskus vahakankainen vanha liinakin, siihen asti silittelen essua, mitä en kuitenkaan ikinä muista laittaa päälle ennen kuin olen ihan likainen.
Lumimarjan (vai mikä tuulenpesä tämän kuvion oikea nimi nyt olikaan) näkeminen aiheutti pientä ryntäämistä ja hintalappu sitten voitontanssia. Olisin ollut iloinen pelkästään kattilan näkemisestä, kun en ole ikinä nähnyt tällä kuviolla mitään livenä ja tämä on yksi suosikeistani. Kärsinythän kattila on, sisällä on pari rikkoa ja pohjan läheltä punainen väri on alkanut kulua, mutta en mä mitään käyttökuntoisella tekisikään, mulla on tarpeeksi kattiloita kokkaamiseen. Kattila maksoi huimat kaksi euroa ja kuljetin sitä koko loppureissun tiiviisti kädessäni ettei kukaan vaan vie sitä minulta :D
Tämä on taas tätä asioiden kasaantumista, viime aikoina on tuntunut löytyvän hirveästi kuviollista emalia ja mikä parasta: halvalla!

Mä onnistuin hieman vahingossa lahjoittamaan meidän nojatuolin pois viime kuun lopussa. Se meni kyllä siskolle ja olin sen sille luvannutkin, mutta ajankohta tuli yllättäin. Kirppikseltä löytyi sitten lepakkotuoli väliaikaiseksi ratkaisuksi muutama viikko sitten. Mustavalkoinen päällinen ei ole yhtään meidän näköinen ja siinä oli iso tahrakin. Kuva on luokattoman huono, kun otin sen nopeasti siinä vaiheessa, kun olin jo kiinnittämässä uutta kangasta sen päälle. Kokonaan uutta päällistä en uskaltanut ommella, kun en tiennyt mikä kangas olisi tarpeeksi vahvaa, niinpä jätin vanhan alle.

Ja nyt tuoli sopii loistavasti meille. Kangas on pitkään kaapissa odottanut tarkoitustaan ja nyt sekin pääsi esille. Tuoli on nyt niin nätti, että voin ehkä hetkeksi unohtaa sen, että se on ihan kamalan epämukava :D Mutta olkoot nyt siihen asti, kunnes löytyy uusi. Sohvakin halutaan vaihtaa, mutta oikeaa ei ole tullut vastaan vielä, koska tottakai haluamme jonkun 70-lukuisen tai vanhemman eikä mustaa.

Elokuun alussa

Parin viikon aikana on tullut kierrettyä kirppiksiä melkein normaalia reipasta tahtia, mutta jotenkin on tuntunut, ettei paljon mitään ole löytynyt. Tosin olen sitten sortunut ostamaan normaalia kalliimpia asioita, jotka nyt oikeasti eivät ole olleet mitään ylihintaisia tai ehkä edes hirveän kalliita, mutta maksaneet enemmän kuin yleensä maksan.

Pitkästä aikaa on löytynyt emalimukeja. Kukallista mukia pyörittelin kädessäni paristi ja melkein kiikutin sen kassalle, kun se maksoi kuusi euroa. Sitten hinta tipasti parilla eurolla ja muki lähti mukaan. Sydämelliset mukit löytyivät eilen parkkikirppikseltä euron kappalehintaan, punainen muki on tosi pieni ja söpö.
Finelin punainen lintu löytyi myös eilen enkä miettinyt kovinkaan kauaa, että maksanko kuusi euroa tästä kärsineestä, pesukoneessa pestyssä mukista, jota on sisältä yritetty korjailla jollain. Eikä kyllä vieläkään kaduta :D Juuri hetki ennen mukin ostamista olin miettinyt, että miksi mä en ikinä näe kuviollisio Finelin mukeja kirppiksillä ja heti perään sattui tämä käteen. Ajoitus oli ainakin hyvä :D

Astioita on muutenkin löytynyt. Kahvikupit ovat Japanista kotoisin. Alunperin olin suunnitellut olevani ostamatta ollenkaan Arabian kuppeja ja keskittyväni vain söpöihin japseihin, mutta toisin saattoi käydä.
Pienillä maustepurkeille on kova tarve tällä hetkellä, kun olen innostunut kuivaamaan kaiken luonnosta talvea varten ja entiset purkit alkavat olla kaikki käytössä. En edes tiennyt, että omppupurkkeja on noin pieninä.
Sarviksen murokuppi on oikeastaan ainoita Sarviksen astioita, joita kerään. Sekin löytyi eilen parkkikirppikseltä eurolla ja on nyt neljäs tuollainen, jonka olen löytänyt. Vielä parille olisi tarve.
Oon niin kyllästynyt siihen, että mun ohuet hienot mehulasit hajoaa ja olen ajatellut siirtyväni Riihimäkeläisiin, kun niitä löytyy usein. No ei sitten enää löydy, kun päätin niitä ostaa. Kaksi lasia olen sentään bongannut.
Royal Alman mukin ostin eilen messuilta (mä löydän kirppiksiä kaikkialta, me oltiin vaan hakemassa muksuille ilmapalloja, kun ei Elomessuilla yleensä ole meille muuta, mutta nyt kaksi teatteria pitivät kirppistä siellä) ja näitä olin muutama kuukausi sitten himoinnut ja miettinyt, että enpä näitäkään ole nähnyt. Muki maksoikin huimat 0,20e!

Teatterin kirppikseltä löytyi myös kaksi  laukkua. Laukkuja siellä oli hirveä pino ja kaikki maksoivat euron. En meinannut osata päättää ja näistä kahdesta en saanut enää karsittua. Pientä tuunausta molemmat kaipaavat kyllä, ainakin pidempiä hihnoja. Entinen laukku alkoikin olla jo niin kärsinyt, että on hyvä päästää se eläkkeelle. Mä en siis osaa käyttää useaa laukkua yhtä aikaa vaan käytän aina yhden loppuun ja alan suremaan sitä ja miettimään, mistä mä löydän uuden, koska olen yllättävän nirso laukkujen suhteen.

Ja nyt mennään sitten niihin kalliisiin lipsahduksiin. Mä en vaan voinut vastustaa noita tarjottimia, vaikka varsinkaan valkopohjaisen kunto ei ole kovin häävi. Tarjottimet maksoivat yhteensä 17e ja menivät sitten kalleimmiksi tarjottimiksi, mitkä olen ostanut ikinä. Tosin ehkä mä olen tehnyt niin hienoja ja halpoja tarjotin löytöjä aikaisemmin, niin nyt voi vähän tasoittaa tilannetta :D
Perhosalusta löytyi eurolla ja olen näitä samoja ihaillut useasti. Ovat aina ennen maksaneet vaan reilusti enemmän enkä ole raaskinut ostaa.
Levynsuojat taas osoittavat sen, että tavaroilla on tapana lisääntyä. Ensimmäisen suojan ostosta ei ole paljon kuukautta enempää ja nyt niitä on sitten jo viisi. Nämä istuisivat levyihin paremmin kuin Finelin, mutta neljäs puuttuu sarjasta. Nämä ei tosin ole emalia vaan maalattua peltiä, olivat kuitenkin niin söpöt, että kyllä kaksi euroa kolmesta suojasta maksoi helposti.

Nuken naama löytyi puolella eurolla ja mulla on sille muutamakin suunnitelma. Tosin osaan suunnitelmista kaipaisin näitä naamoja lisää, mutta aika usein niitä kirppiksillä näkyy, ainakin sellaisia joihin on jo virkattu ympärille.
Lasten kangas on pieni verho, mikä ei sovi meidän ikkunoihin ja päätyy uusiokäyttöön. Kukallisia verhoja on kaksi ja toinen niistä pääsee ihan ikkunaan asti, toisella en sinäänsä tee mitään, mutta taas olen sen ongelman kohdalla, että raaskinko mä erottaa ne toisistaan ja laittaa toisen kiertoon :D

Tän löydön mahtavuutta kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mutta mulle itselle nämä kengät ovat yksi parhaista löydöistä ikinä. Olen etsinyt ainakin viisi vuotta kirppiksiltä tälläisiä ihania ysärikenkiä enkä ole kovin montaa paria nähnyt. Nämä kengät ovat tosi vähän käytetyt, juuri täydellisen kokoiset ja maksoivat 0,50e! En ole tässä muita kenkiä suuremmin pitänytkään. Vielä kun mun toinen ysärihaave toteutuisi, niin olisin onnellinen. Oon yrittänyt metsästää Spice Girls- barbeja, koska en ikinä saanut sellaista, mutta en ole nähnyt ainuttakaan missään, luulisi niitäkin kuitenkin joskus päätyvän kirppikselle.

Kirppisten kiertelyn ja blogin päivittämisen tahdin luulisi tässä paranevan ainakin muutamaksi viikoksi. Lapsilla alkoi tänään hoito ja esikoisella huomenna eskari. Itse lomailen vielä kuun viimeiseen päivään asti (tai siis "lomailen", siivoan ja ompelen ja käyn marjassa ja sienessä ja puuhaan ihan hirveästi kaikkea). Sitten alkaa minullakin koulu monen vuoden tauon jälkeen, hieman jo jännittää!

Norris

En ois ikinä uskonut, että olisin taas kirjoittamassa taas samasta asiasta, mutta keskiviikkona meistä tuli taas vain yhden kissan omistajia.

Norris alkoi viime tiistaina kuulostaa hieman kipeältä ja koska vointi ei parantunut, soitin sitten hädissäni keskiviikkona eläinlääkäriaikaa. Eläinlääkäriin mennessä ei käynyt oikeastaan edes mielessä, että sieltä ei palattaisi kissan kanssa.

Tutkimuksissa selvisi, että Norriksen äänihuulet olivat turvonneet melkein umpeen ja sen takia kissa hengitti niin vaikeasti. Vaihtoehtoja oli kaksi, kasvain tai tulehdus. En halunnut ottaa keuhkokuvia, koska niistä ei olisi ollut mitään apua vaan kokeiltiin lääkkeitä, jos ne olisivat auttaneet, kyseessä olisi ollut vain tulehdus.

Norris jäi lääkäriin lääkittäväksi ja minä lähdin kotiin. Kissa oli tarkoitus hakea kahden tunnin päästä, mutta ei kulunut edes puolta tuntia, kun lääkäri soitti, että ei auta, kissan olo on niin kurja, että on paras päästä se menemään eikä aikaa ollut edes sille, että olisin ehtinyt paikalle hyvästelemään.
Myöhemmin käytiin sitten hakemassa kissa ja hautaamassa se appivanhempien pihaan Miscan viereen.

Norris olisi täyttänyt syksyllä kahdeksan, ettei se ollut edes vielä hirveän vanha ja olin odottanut vielä useampaa yhteistä vuotta, mutta eipä ne kasvaimet ikää katso. Vaikka eihän se kasvain ihan varma ole, mutta todennäköisin syy nyt kuitenkin. Se tietysti hämää, että kissa ei suuremmin oireillut aikaisemmin ja jos jotain merkkejä olikin nähtävillä, pistin sen sen piikkiin, että meillä on uusi pentu ja se vaikuttaa kissan käytökseen.

Norris tosin muutenkin oli mun nössö kissa. Se ei oikeastaan tykännyt ihmisistä, paitsi minusta ja munkin seura kelpasi enimmäkseen silloin, kun menin nukkumaan, silloin se tuli hetkeksi kainaloon paijattavaksi. Usein se kävi vaan näyttäytymässä ihmisille, jos niitä oli kylässä eikä tykännyt olla kuvissa ollenkaan (yllättävän monta hyvää kuvaa löysin silti, tosin enemmän niitä, missä kissa on vaan musta läiskä jossain).

Norris tuli mulle kaverin äidiltä. Sen kissa oli tehnyt kaksi pentuetta melkein peräkkäin ja toisille pennuille ei millään meinannut löytyä kotia. Mä otin sitten toisen jäljellä olevista pennuista ja löysin toisellekin kodin. Ja Norris oli ehdottomasti se, minkä pennuista halusinkin. Vähän reppana, mutta tuli heti tekemään tuttavuutta. Kaikki eivät ehkä ikinä ymmärtäneet, kuinka hieno kissa Norris oli, mutta se ei ollut ehkä niiden vika vaan oikeastaan sen, etteivät ne hirveästi kissaa päässeet näkemään, kun se halusi ennemmin nukkua jossain piilossa.

Hyvää matkaa karvakaveri <3 Olet rakas.