Pilviä ja hopeinen nainen

Kehitin tässä teoriaa siitä, että kuinka löytöjen määrä vähenee, kun käy kirppiksillä vähemmän. Onhan se tietysti niinkin, mutta mä syytän silti syksyä. Toissaviikolla oli syysloma ja silloin kierrettiin kirppiksiä Lahdessa ja Varkaudessa. Enkä mä löytänyt mitään. Yhden täkin melkein ostin, mutta pidin pintani ja tunsin suurta riemua siitä, etten sortunut (ja sitten seuraavana päivänä ostin täkin täältä Hämeenlinnasta, hups!)

Täkkipino alkaa tosiaan olla jo aika valtava eikä kuvassa edes näy tai ole kaikki täkit. Päällimmäinen täkki on siis uusi, ihanan muhkea ja maksoi taas sen vitosen, minkä mä yleensä täkeistä olenkin maksanut.

Kellokokoelma sen sijaan taas kasvaa hitaasti. Kuparinen kello on siis uusi. Se ei uskottavasti ole kovin vanha, koska valmistusmaana lukee Saksa, mutta kivasti se on kulunut ja sopii joukkoon.

Mä en ole ihan hirveästi tykännyt noista pullukkapannuista, mutta tätä mä en voinut vastustaa. Mä en tiedä kuinka hyvin se kuvasta selviää, mutta se on ihan mini, mahtuu kämmenelle ja sisään mahtuu neljä desiä. Maksoi se jopa vitosen, mutta hirveen pitkään en harkinnut, että tarviinko mä oikeasti näin pientä ja söpöä pannua. Kupit ja tarjotin löytyivät taas ihan pikkurahalla, yhteensä niihin meni 60 senttiä :D
Alla näkyvä kangas on parin euron pöytäliina, jolle ei tietenkään ole sopivaa pöytää. Hametta siitä suunnittelin, kunhan saan ompelupinoa vähän pienemmäksi.

Lasinaluskokoelma ja muovieläimetkin ovat päässeet lisääntymään. GWS:n kolme alusta maksoi euron verran ja päätyivät laatikkoon odottamaan, että löydän lisää alusia ja voin laittaa niitä seinälle.
Muovieläimet tulivat nettikirppiksen kautta. En edes muista koska olisin ostanut fb:n kautta jotain, mutta nyt löytyi sopivaan hintaan hyväkuntoisia kavereita.

Edellisessä päivityksessä oli yksinäinen pilvikuppi ja nyt niitä on näin paljon! Tämä oli todellinen oikeaan aikaan oikeassa paikassa tapaus. Kiertelin kirppistä ja siinä pöytää täytettiin, yhdessä laatikossa näkyi hirveä kasa näitä kuppeja, mutta niissä ei ollut hintaa. Hetken aikaa odottelin, että niihin tulisi hinta, mutta sitten kun siinä vaan kesti, niin kävin kysymässä. Kuusi kuppia, kuusi tassia, kuusi pullalautasta, kermakko ja tarjoilulautanen. Kymmenen euroa!
Tarjoilulautasessa on vikaa ja yhdessä kupissa, mutta muuten kunto on loistava. Mies tosin jo onnistui hajoittamaan yhden kupin, onneks juuri sen viallisen. Vika oli kyllä osaksi minunkin, olin laittanut ne vähän huonoon paikkaan. Uskomaton tuuri, mä olisin ollut valmis maksamaan kympin jo pelkästään noista pullalautasista ja sen mä olisinkin neuvotellut ja tingannut, jos myyjä olisi pyytänyt paljon enemmän. Ehdin jo säikähtää, että nyt se pyytää monta kymppiä ja käteinen loppuu, kun sanoi myyvänsä kahden kuppiparin hinnalla ja mä oon tottunut, että kuppipari on enemmän kuin vitosen.

Tämä ei esineenä ole vanha, kuten mun ostokset yleensä, mutta rakkautta ensisilmäyksellä. Mä olen haaveillut jonkunlaisesta mallinukesta pitkään ja sitten melkein menin tämän ohi. Se oli pöydällä jotenkin niin korkea, etten ensin rekisteröinyt sitä näkökenttääni. Mun uusi nainen maksoi vitosen. Jalassa sillä on tuollainen tyhmä tuotemerkkitarra, mutta ehkä mä liimaan siihen päälle paljetteja tai glitteriä.

Olin ajatellut naista tuon keltaisen lipaston päälle, koska se on ollut kovin tyhjä, mutta mies sai idean, että ehdottomasti seinälle. Ja siinä oli sille juuri sopiva kolo ja kyllä mäkin myönnän, että se näyttää tyylikkäämmältä siinä kuin pöydällä eikä ole riskiä, että kissa tai lapset kaataa sen ja se menee rikki. Jos tää sama ois jossain hienossa ja tyylikkäässä mustavalkoisessa kodissa, jossa ois kalliinnäköinen sisustus, niin sehän menis ihan hienosta ja kalliista desing/taide-esineestä, mutta meillä sitä ei tietenkään kukaan usko sellaiseksi :D