Päällystämistä

Mä en osaa käydä porukoilla raahaamatta sieltäkin lisää tavaraa mukaani. Nämä asiat otin kyllä  jo pääsiäisenä, mutta kaikki asiat olivat tuunattavaksi ja nyt suurin osa niistä on saatu valmiiksi. Muutama asia odottaa vielä maalaamistaan, mutta kyseessä on niin tylsä asia kuin liitutaulut äidille ja itselle, niin en ole pitänyt hirveää kiirettä niiden kanssa.

Mulla ei ole vielä hirveän montaa täkkiä, mutta niille varattu laatikko olisi ollut pieni jo yhdelle täkille ja täkkipino oli yleensä huonosti ja levällään. Pitkään mietin haluavani niille pärekorin, mutta sitten ymmärsin, ettei sellainen välttämättä kestäisi noiden tuholaisten (kissat ja lapset) kanssa ja luovuin ajatuksesta. Lisäksi ukin luona olleet pärekorit olivat liian pieniä tai suuria.
Matkalaukku olisi vaihtoehto ja niitä aion kesällä ukin luota tuodakin, mutta ne kaipaavat aika järeää pesua, niin parempi jättää se kesään. Ja matkalaukuille olisi kyllä muitakin paikkoja.

Äiti sitten keksi, että siellähän olisi ainakin yksi puulaatikko. Mä odotin ensin vähän erilaista laatikkoa, mutta ainakin tämä on tukeva ja juuri oikean kokoinen.

Mitenkäänhän se ei ole kaunis, mutta tuollaiseksi se ei jäänyt. Maalaaminenkin olisi ehkä riittänyt, mutta nopeampaa oli ommella sille vaatteet. Kankaaksi valikoitui ensimmäinen vaatehuoneesta käteen sattunut verhopari, jolle ei ollut muutakaan käyttöä.

Nyt on täkeilläkin tilaa, kunhan joku muu kuin minä jaksaisi käytön jälkeen niitä viikkailla, eli ei tämä uusi laatikko nyt ihan täysin poistanut ongelmaa siitä, että ne ovat aina huonosti :D

Äitini on töissä ravintolassa ja pyysin häntä säästämään mulle sieltä muutaman ison peltipurkin, kun eihän niitä näin tavallisessa kotitaloudessa kerry. Kannellinen purkki tuli pyytämättä, sille ei ole kyllä vieläkään löytynyt käyttöä (paitsi juuri sain idean, että sinnehän voisi laittaa kaikki virkkuukoukut ja puikot, jotka ovat tällä hetkellä vain laatikon pohjalla pyörimässä!).

Isoille purkeille oli kuitenkin jo idea valmiina, niistä tulisi kukkaruukkuja. Mä olen haaveillut, että kaikki mun kasvit kasvaisi emalikattiloissa, mutta tätä haavetta on kestänyt jo aika monta vuotta eikä mulla ole vieläkään tarpeeksi kattiloita. Eli jotain muuta oli keksittävä.
Tässä lyötiin kaksi kärpästä yhdellä, koska tuota tapettiakin on tullut hamstrattua ilman sen ihmeellisempää käyttöä sille (tänään olisi ollut kirpparilla kolmea eri väriä kiurujen yötä 4e/2m, mutta ne jäi vielä sinne, kun olivat mielestäni hieman kalliita, vaikka onhan se kallista tapettia oikeastikin).

Kiinanruusu on tässä vielä ihan hirveässä kunnossa, kun kissat katkovat siitä oksia, mutta tällä hetkellä se näyttää jo vähän pirteämmältä. 

Toista tapettia päätyi myös ruman sähkökaapin oveen ja nyt se maastoutuu meidän eteiseen paremmin. Tähän tarkoitukseen mä alunperin tapetin ostikinkin, mutta eihän sitä tuohon mennyt kovin paljon kuitenkaan.

Rumien kohtien peittäminen jatkui parvekkeelle, jolle on pitänyt monta vuotta tehdä jotain, mutta ideoita ei ole oikein ollut. Parvekeremontti tulee joskus ja sitä ennen on vain kestettävä kuluneita ja huonokuntoisia pintoja. Ennen kuvaahan mä en tietenkään ehtinyt ottaa innostuksessani, mutta yksi kuva löytyi ja sekin on jo vuodelta 2010 eli nykyään tilanne oli ainakin pöydän ja maton suhteen vielä huonompi.

Seinät päällystin vahakangasliinalta, jonka olin muutaman tahran takia saanut äidiltä uusiokäyttöön. Pöydän jalat vedin dc-fixillä, ihan hirveän siististi se ei mennyt, mutta parempi. Liikennemerkki on ollut mulla vuosia, se on ollut yöpöytänä ja koristeena ja vaikka missä virassa, mutta nyt vuosia varastossa. Sen ainakin luulisi kestävän säätä. Matto on ollut meillä ennen vaatehuoneessa, en ymmärrä miksi en ole ennen älynnyt siirtää sitä parvekkeelle. Päällinen on ommeltu rumasta Ikean kankaasta, jonka olen joskus saanut ilmaiseksi ja sen kanssa ei haittaa, että se tulee kuitenkin haalistumaan.

Kunhan vielä saisi kukkia ulos ja luonto alkaisi näyttää vihreämmältä, niin olisi hyvä.