Kirppismatkustelua

Äiti oli kylässä viime viikolla ja vei keskiviikkona lapset mukanaan sinne kyläilemään. Äiti on melkein yhtä kova kiertää kirppiksiä kuin minäkin ja tottakai niitä sitten nytkin parit käytiin.

Koldin kukalliset purkit saavat minut aina innostumaan ja nämä kaksi yksilöä maksoivat euron kappaleelta, ettei niitä voinut jättää sinne, vaikka näitä pieninpiä purkkeja nyt löytyykin jo viisi. Tosin ne ovat myös käteviä yrteille ja muille heinille, mitä ei tule paljon käytetttyä/kerättyä.
Jauhosirottimen kansi oli kirppiksellä niin tiukassa, etten saanut sitä auki. Mies sitten kotona riuhtoi ja yllätys oli kiva, kun se olikin täysin priima sisältä eikä ihan ruosteessa.

Kattilankansiteline oli kauan kaivattu asia. Ainakin vuoden verran olen yrittänyt bongata tälläistä, mutta ei ole tullut vastaan. Nyt avaa ilolla kattilakaapin, kun ensimmäisenä kimppuun ei hyökkää kansiarmeija vaan ne on kesytetty viimein.

Turi desingin Lotte kulho, siitä puuttuu kansi ja se kuuluisi suola- ja pippurisirottimien kanssa yhteen. Se on niin söpö ja pikkuinen. Ajattelin ehkä tehdä siitä neulatyynyn, jos en keksi sille muuta käyttöä. Seuraavana päivänä tämän ostosta kirppiksellä tuli vastaan samalla kuviolla munakuppeja, mutta koska ne maksoivat enemmän ja munakupit on yksi sellainen turhake, mille mäkään en ole keksinyt mitään käyttöä, niin sinne sitten jäivät.

Minulla on tätä samaa oranssia muovia oleva bambi enkä tiennyt, että näitä on muitakin eläimiä. Minun bambiltani on lapset hukassa ja veikkaisin, että tällekin koiralle on kuulunut ketju ja toinen lapsi.

Perjantaina ajelin sitten hakemaan lapsia ja viettämään itsekin pari päivää porukoilla. Kerrankin ei ollut matkalla kiire ja pysähdyin sitten Lahdessa kuudella kirppiksellä ja Mikkelissä vielä kahdella ja kerrankin löysin muidenkin kaupunkien kirppiksiltä jotain.

Saksalainen seinätaulu löytyi Kontista, signeerauksen perässä on vuosiluku -62. Tämä on minusta ihan käsittämättömän kaunis ja pääsee keittiön seinälle heti kun saan miehen löymään sille naulan.

Keskellä olevat vaaleanpunaiset ovat kaksi lakanaa ja myöskin kontista. Niitä olisi ollut neljä, mutta sain itseni puhuttua siihen, että tarvitsen vain kaksi. Muut kankaat ovat myös Lahdesta, valkopohjaista mulla on olemassa punapohjaisena jo pyöreä liina, tästä tulee mulle ehkä uusi jouluverho makkariin, jos en mitään jouluisempaa löydä tässä loppuvuonna. Ruskeapohjaisesta kukkakankaasta olen taas ajatellut ompelevani jotain meidän vessaan.

Ruskeat sarviksen mukit tarttuivat mukaan Mikkelistä ja niistä tulee meille uudet hammasmukit. Emalikulho oli kiva löytö, koska olin juuri kaivannut tuollaista. Minulla on samanmallinen ja samanvärinen isompana ja se on nykyään yksi mun suosikeistani ja nyt sille on kaveri.

Sydänkuppi on toivottavasti mun uusi kahvikuppini, se ei ole vielä ehtinyt testiin, mutta huomenna varmastikin jo. Mä olen huomannut olevani nirso kahvikupin suhteen, teelle käy useampikin astia, mutta kahville ei. Tällä hetkellä olen kelpuuttanut vain yhden kupin (onneksi niitä on kaksi samanlaista ja nekin ovat valkopohjaisia sydämillä) ja vaihtelu olisi kuitenkin kivaa. Suurin osa mukeista on vaan liian isoja tai pieniä.

Baret waren purkki löytyi Mikkelistä ja on ehdottomasti reissun paras löytö, sisältä ja ulkoa todella hienossa kunnossa. Melkein jo harkitsin, että otanko sitä, kun se maksoi mukamas paljon (6e), mutta tiesin, että katuisin kamalasti, jos jättäisin sen ostamatta.

Määränpäässä, eli Varkaudessa, ehdin käymään kanssa muutamalla kirppiksellä, mutta sieltä löydöt olivat aika vähäisiä. Vihreä kangas on kaksi paneeliverhoa, joista ajattelin keittiöön kappaa ja toisesta jotain uusiokäyttöä. Transformers kankaasta tulee lapsille jotain, ehkä tyynyliinaa, se on kyllä oikein hieno kangas, mutta sitä on harmittavan vähän. Kuinka upea olisikaan esimerkiksi mekko tuosta kankaasta!