Uskomattomia löytöjä

Mun piti tulla kertomaan, kuinka viime viikko oli kamalin ikinä. Oli se kyllä sitäkin, mutta oli se myös aivan loistava.

Kamalaa viime viikosta teki vaihteeksi sairastaminen. Esikoisella oli korvatulehdus, pienemmän kanssa käytiin ensiavussa paikkauttamassa päätä, kun se osui hyllyyn ja tämän päälle oltiin vielä kaikki oksennustaudissa.

Parasta viime viikosta tekivät taas kirppislöydöt. Ehdottamasti tän vuoden ja ehkä viime vuodenkin paras viikko kirppistelyn saralla. Mä olin jo jossain vaiheessa varma, että nyt mä nään taas unta (kyllä, mä nään paljon unia, missä mä käyn kirppiksillä ja löydän kaikkea hienoa), mutta en mä sit ole missään vaiheessa herännyt unesta ja koska mieskin näkee nuo mun löytämät esineet, niin en ole muuttunut täysin harhaiseksi.

Keskiviikkona ehdin kiertää pari kirppistä. Ensimmäiseltä mukaan tarttui aivan upean värinen pyöreä liina. Mulla on täma sama jo oranssina ennestään. Oranssi on mun mummon vanha ja verhokaapissa tallessa, kun en raaski pilkkoa sitä. Mun verhokaapissa on siis verhojen lisäksi aika paljon sellaista kangasta, mitä en raaski leikata ja sen takia niitä ei lasketa edes siihen kangasmäärään, mikä tuolla vaatehuoneessa on :D

Liinan kanssa samasta paikasta löytyi pienen pieni Finelin kulho. Mä katselin pitkän aikaa samassa paikassa samanlaista vaaleansinistä, mutta kun se väri ei oikein iskenyt, niin kuusi euroa tuntui kalliilta, vaikkei se oikeasti ollut. Nyt näin kulhon kaukaa ja toivoin, että maksaisipa tämäkin vaan sen kuusi euroa. Ei maksanut, tämä maksoi vaan kaksi euroa, huraa!
Omppukannu löytyi toisesta paikasta ja sitä mä olin jo katsellut aikaisemmin, mutta vitonen tuntui liialta tavaraan, jota mä en oikeastaan tarvitse, mutta vaivaamaan kannu oli silti jäänyt. Nyt hinta oli tippunut, niin piti kannu ottaa viimein mukaan.

Lauantain kirppisreissu oli se, kun luulin uneksivani. Olin liikkeellä jo hyvissä ajoin ja tällä kertaa se totisesti kannatti. Heti ensimmäisestä väliköstä löysin tarjottimen. Saatoin käyttäytyä ehkä hieman omituisesti rynnätessäni sen luokse, tai ainakin muut asiakkaat katselivat minua vähän sen näköisesti :D
Mulla on tapana pohtia, mitä olen valmis maksamaan esineestä, ennen kuin katson hintalappua ja aika hyvin pysyn aina siinä maksimihinnassa enkä maksa enempää kuin sen alunperin ajattelemani hinta oli. Nyt mulle ois ollut melkein ihan sama, mitä hintalapussa luki, sen verran sydämmentykytystä ja huumaa pelkästään tän näkeminen aiheutti ja vielä enemmän hintalapussa ollut 4 euroa. Kerrankin mäkin löysin jotain Anita Wangelia kirppikseltä.
Kassalla kirppiksen pitäjäkin ihaili tätä tarjotinta ja kyseli, että mitä siinä lukee. Kertoi siinä sitten, että kyseinen pöytä oli käyty täyttämässä edellisenä iltana juuri ennen sulkemista ja että eipä tämä tarjotin olisi varmaan mua ollut enää iltapäivällä odottamasssa, onneksi olin ajoissa.

Tarjottimen kanssa samasta pöydästä löytyi kattila. Tämä nyt ei ole niin ihmeellinen, mutta olen pitkän aikaa etsinyt tosi isoa emalikattilaa yhdelle kukalle eikä sellaista ole halvalla löytynyt. Väri on ehkä vähän liian valkea, mutta voihan siihen liimata vaikka kukkatarran :D

Samasta paikasta löytyi vielä kaksi Arabian maustepurkkia, lasinalusta ja lautanen. Kaikki hyväkuntoisia. Aarikkaa on nyt viimeaikoina tuntunut löytyvän reippaasti muutenkin eikä se kyllä haittaa yhtään :D Olisi kirppiksellä ollut yksi kukallinen purkkikin, mutta se oli minusta liian kallis ja jätin sen sinne.

Seuraavasta paikasta ei löytynyt mitään ennen kuin sitten uloskäynnin luona olevista ilmaispöydistä, mihin saa jättää asioita, mitkä eivät ole menneet kaupaksi. Tällä kirppiksellä olen ennenkin löytänyt niistä pöydistä vaikka mitä, esimerkiksi palan nukkumatti kangasta. Pöytien alla oli pahvilaatikko ja kun kurkkasin sinne, en ollut uskoa silmäni. Se oli täynnä Arabian astioita. Nämä kahdeksan kuppia poimin sieltä mukaani. Eihän nämä ole viattomia, kaikissa on ainakin pieni riksu, mutta ovat kuitenkin niin siistejä, että niitä voi hyllyllä pitää esillä.

Sunnuntaina kävin vielä aamukävelyllä kiertämässä meidän toisiksi lähimmän kirppiksen. En uskonut löytäväni enää mitään, koska edellisen päivän löydöt olivat niin hyviä.

Melkein heti tuli vastaan Pehtoori. Siltä puuttuu kannesta nuppi ja se on sisältä aika kärsinyt eikä ulkoakaan ihan priima, mutta ei nyt mikään huonoinkaan. Mietin ennen hinnan katsomistani, että kuinkahan kamalaa hintaa tälläisestäkin pyydetään ja oletin hinnan olevan ainakin pari kymppiä. Pari kertaa piti katsoa uudestaan, että luinko mä nyt oikein ja maksaako tämä oikeasti vaan kaksi euroa. Mä olen pitkään kaivannut uutta kukkamaljakkoa ja nyt mulla on sitten sellainen :D Tuo nupin puuttuminen kyllä ehkä hieman harmittaa, varsinkin kun niitä on joskus saanut varaosina, mutta ilmeisesti ei sitten enää.
Samasta paikasta löytyi myös pieni maustepurkki entisten seuraksi (miksi kaikki maustepurkit ovat aina kanelia, mulla on viisi maustepurkkia ja niistä kolme on kanelia?)

Tälläisiä löytöjä tällä kertaa ja mä voin varmaan jo nyt sanoa, että seuraavat löydöt, mitä tuun esittelemään eivät uskottavasti ole lähellekään näin hienoja :D Ehkä huomisella kirppisreissulla näkee, että onko mun tuurini noin seuraavaksi puoleksi vuodeksi nyt jo käytetty :D